Taloussanomien mukaan Suomelle saattaa tulla isojakin laskuja tulevaisuudessa, kun kanadalaisten kaivosyhtiöiden asema paranee Euroopan unionin ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen tultua voimaan.
Sopimukseen liittyvän investointisuojan tarkoituksena on varmistaa kanadalaisten ja eurooppalaisten sijoitusten yhdenvertainen kohtelu sekä EU:ssa että Kanadassa.
Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta kertoo TE:lle, että kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat käynnistää oikeusprosessin Suomen valtiota vastaan, jos ne katsovat CETA-sopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun. Oikeusprosessia varten on luotu oma, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä, missä ei käytetä suomalaisia tuomioistuimia.
Suomessa toimii useita kanadalaisyhtiöitä, kuten Agnico Eagle, joka harjoittaa kaivostoimintaa Kittilän kultakaivoksessa.
Kanadalaiset kaivosyhtiöt ovat käräjöineet esimerkiksi Romaniaa ja Kreikkaa vastaan. Romaniaa vastaan nostetussa jutussa kanadalainen yhtiö Gabriel Resources vaatii Kuloveden mukaan 4,4 miljardin dollarin korvauksia siitä, että kultakaivoshanke pantiin jäihin sen jälkeen, kun se kohtasi maassa voimakasta vastustusta. Jutun käsittely on vielä kesken.
Jos kaivospolitiikassa halutaan tehdä radikaali suunnanmuutos, sen aika on Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan nyt, kun kanadalaisten yhtiöiden investointisuoja ei ole vielä voimassa.