Tuoreita lähtijöitä ovat muun muassa Posti, talotekniikkayhtiö Are, kiinteistötekniikka- ja kunnossapitopalveluyhtiö Caverion ja lihatalo Atria, joka tosin jatkaa maassa Sibylla-pikaruokaketjullaan, kertoo Talouselämä.
Marraskuussa myös rakennusyhtiö YIT ilmoitti pohtivansa ”erilaisia strategisia vaihtoehtoja”.
Lähtöpäätökset eivät suoraan liity viime viikkoina kiristyneeseen geopoliittiseen tilanteeseen, vaan taustalla on monia syitä.
– Siitä ei tullut hyvää bisnestä, vaikka meillä oli hyviäkin vuosia, perustelee Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn vetäytymispäätöstä Talouselämälle. Hänen mukaansa geopolitiikka on kuitenkin välillisesti vaikuttanut yhtiön päätökseen.
Ensimmäinen suuri Venäjä-kolaus oli vuoden 1998 devalvaation synnyttämä syvä talouskriisi, joka runteli esimerkiksi Stockmannia rajusti. Yhtiön lippulaivatavaratalon avautuminen viivästyi. Yhtiö kärsi venäläisten heikentyneestä ostovoimasta vuosia.
Devalvaation jälkeen 144 miljoonan asukkaan jättiläisvaltion taloutta ravistelivat vuoron perään finanssikriisi, Krimin kriisi ja ruplakriisi.
– Venäjästä irtautuminen sopii strategiaamme, perustelee puolestaan Caverionin talousjohtaja Martti Ala-Härkönen yhtiön vetäytymispäätöstä Talouselämälle.
Vetäytymispäätöksen taustalla on muutakin.
– Venäjä on varsin haastava ympäristö, Ala-Härkönen sanoo ja mainitsee ruplan kurssiheilahtelut, byrokratian, euromaita vauhdikkaammin laukkaavan inflaation ja maan heikentyneen taloustilanteen.
Atrialla oli Venäjällä 2000-luvun hyviä vuosia, jotka jatkuivat kansainväliseen finanssikriisiin asti. Vuoden 2014 Krimin-kriisi ja siitä seuranneet länsimaiden pakotteet olivat käännekohta.
– Sitten tulivat pakotteet, lisäpakotteet ja lisäpakotteiden pakotteet, Gröhn toteaa.