Kun rakennusyhtiö YIT päätti vetäytyä Helsingin Pasilaan suunnitellusta Trigoni-tornitalohankkeesta, alueen kohtalo oli jonkin aikaa avoinna. YIT:n piti toteuttaa suunnitelma, joka olisi tuonut Helsinkiin myös ensimmäisen varsinaisen pilvenpiirtäjän, 196 metriä ja 51 kerrosta korkean tornin.
Hankkeen saaminen kannattavaksi muotoutui vaikeaksi muun muassa rakennusten kapean kolmiomuodon ja toimintojen monikäyttövaatimuksen takia. Koronapandemia oli lopullinen naula arkkuun. YIT ilmoitti luopuvansa hankkeesta loppuvuonna 2021.
Talouselämän mukaan Pasilan läntiselle tornialueelle on tulossa nyt Helsinki High Rise -arkkitehtuurikilpailussa aikanaan toiseksi tullut ehdotus, jonka ruotsalainen Skanska toteuttaa. Hankkeessa korkeinkin torni on vajaat 140-metrinen ja siinä on 29 kerrosta.
Talouselämän mukaan Skanskalla on kokemusta tornitalohankkeista muista maista ja varaa odottaa suhdanteiden paranemista.
– Nyt ei ole paras mahdollinen markkinatilanne, mutta tämä hanke ei lähde liikkeelle kuin vasta 2026–2027, kertoo Skanskan Etelä-Suomen aluejohtaja Juhani Aspara.
Varma puolestaan on rakennuttamassa länsitornialueen lähistölle 145 metrin korkuista toimistorakennusta Elisalle. Itäisestä tornialueesta käydään kilpailu myöhemmin.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kuvailee Skanskan ja Ala-arkkitehtien suunnitelmaa hienoksi, mutta ei arkkitehtuuriltaan aivan niin erikoislaatuiseksi kuin Trigoni olisi ollut.
Niin Skanska kuin YIT:kin ovat kuitenkin päätyneet pohdinnoissaan siihen, että Suomen kokoisessa maassa reilut 30 kerrosta on rakennuksille realistinen maksimikorkeus.
Trigoni-hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Rainer Mahlamäki toteaa Talouselämälle, että jälkikäteen ajateltuna Trigoni oli ehkä liian kunnianhimoinen hanke Suomen olosuhteisiin.
