TE: Kokkolaan virtaa miljardeja – datakeskuksia kaupunki ei halua

Litium- ja alumiinituotantoa virtaa Keski-Pohjanmaalle.
Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kokkolassa. LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN
Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kokkolassa. LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN

Kokkola ei aio kilpailla muiden kaupunkien kanssa datakeskusinvestoinneista. Kaupunginjohtaja Stina Mattilan mukaan kaupunki haluaa käyttää sähköä ja teollisuusalueitaan mieluummin vientiä synnyttävään tuotantoon.

– Me ollaan valittu se linja, että ei tänne, Mattila linjaa Talouselämälle datakeskuksista.

Kaupungilla on mistä valita. Kokkolaan suunnitellaan parhaillaan useita miljardiluokan teollisuusinvestointeja.

Eteläafrikkalaisen Sibanye-Stillwaterin omistaman Keliberin noin miljardin euron litiumhanke on etenemässä tuotantovaiheeseen. Keliberin tavoitteena on rakentaa Eurooppaan omaa litiumin tuotantoketjua. Valtaosa litiumin kemiallisesta jalostuksesta tapahtuu tällä hetkellä Kiinassa.

Vielä suurempi hanke on Arctialin suunnittelema 3–4 miljardin euron primäärialumiinitehdas. Toteutuessaan se olisi Manner-Euroopan ensimmäinen uusi primäärialumiinitehdas kolmeen vuosikymmeneen ja työllistäisi noin 1 200 ihmistä.

Arctialin toimitusjohtaja Torbjörn Sternsjö kertoo yhtiön valinneen Kokkolan alueen muun muassa kilpailukykyisen sähkön, sataman, raideyhteyksien ja valmiin teollisen ekosysteemin vuoksi.

Täydessä tuotannossa tehdas käyttäisi jopa kymmenen prosenttia Suomen sähköstä. Kokkola tavoittelee investoinneilla myös Euroopan strategista omavaraisuutta.

– Kysymys kuuluu, haluaako Eurooppa tuottaa strategiset materiaalinsa itse vai tukeutua yhä enemmän tuontiin alueilta, joilla on matalammat ympäristöstandardit ja pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähköntuotanto, Sternsjö avaa TE:lle.

Mainos