Yleisen asumistuen bruttomenot kasvoivat Helsingissä 260 prosenttia vuosien 2009 ja 2019 välillä. Menot nousivat 87 miljoonasta eurosta viime vuoden 316 miljoonaan, kertoo Talouselämä.
Muutosta on selitetty pääkaupungin väkiluvun kasvulla ja tukijärjestelmän muutoksilla. Ansioverotuksen suojaosa teki asumistuesta anteliaamman monille kotitalouksille, minkä lisäksi opiskelijat siirrettiin sen piiriin vuonna 2017. Koronaviruspandemian aikana yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut yli 12 prosentilla.
Kelan myöntämä yleinen asumistuki voi olla enintään 80 prosenttia vuokrasta. Helsingissä yksin asuvalle tukea maksetaan korkeintaan 520 euroa ja pariskunnalle 752 euroa kuussa. Asumista tuetaan myös toimeentulotuella, jota käytettiin vuonna 2018 koko maassa asumismenoihin yli 800 miljoonaa euroa.
VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola huomauttaa, että opiskelijoiden siirtyminen tuen piiriin on nostanut sen saajien määrää erityisesti yksiöitä sisältävillä alueilla. Esimerkiksi Kalliossa asumistuen bruttomenot ovat kasvaneet vuosikymmenessä 377 prosenttia. Keski-Töölössä kasvua kertyi samalla aikavälillä 740 prosenttia ja Toukola-Vanhakaupungin alueella 899 prosenttia.