Pankit ovat viime vuosina lisänneet erilaisten palvelumaksujen määrää sekä kehittäneet uusia maksuja, uutisoi Talouselämä. Esimerkiksi tilisaldon katsominen automaatilla tai tieto verkkomaksun saapumisesta saattaa olla maksullinen palvelu nykyään, vaikkei ennen olisikaan ollut.
Talouselämän mukaan palvelumaksujen hintoihin on siirretty esimerkiksi pankkisääntelyn kustannuksia. Lisäksi pankkien palkkiotuotot ovat kasvaneet huimasti viime vuosina. Nordean ja Danske Bankin asiantuntijoiden mukaan myös lisäkorotuksia on tulevaisuudessa luvassa.
Asiakasvirroissa korotukset eivät ole ainakaan toistaiseksi näkyneet. Lehden mukaan tähän ovat syynä pankkien tiiviit kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmät. Esimerkiksi hintojen vertailu yksittäisen palvelun kohdalla on vaikeaa tästä syystä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailuasiainneuvos Tom Björkrothin mukaan olisikin syytä pohtia, toimiiko pankkikilpailu kunnolla. Hänen mukaansa on olemassa vaara, että palveluiden kokonaispaketointi lisää jäykkäliikkeisyyttä ja läpinäkymättömyyttä, vaikka se onkin yksi kilpailun muoto.
Björkrothin mukaan kyseessä on tismalleen sama ilmiö kuin päivittäistavarakaupassakin, jota on moitittu etuohjelmien takia.
Lisäksi pankkialaa vaivaa samanlainen markkinoiden keskittyneisyys kuin kaupan alaakin. Kaksi suurinta konsernia, OP-Pohjola ja Nordea, hallitsevat yhdessä noin 70 prosenttia luotto- ja talletusmarkkinoista. Talouselämän mukaan näin rajua keskittymistä ei ole missään muualla Euroopassa. Toimijoiden vähäisyys saattaa Björkrothin mukaan vähentää painetta kilpailuun.