Verkkouutiset

Täysistunnossa keskusteltiin valtion talousarvioesityksen täydentämisestä. EDUSKUNTA / HANNE SALONEN

”Te, Annika Saarikko, olette marinoinut keskustan vihervasemmistolaiseksi tukipuolueeksi”

Kokoomuksen Timo Heinosen mielestä velalla ei näytä olevan hallitukselle mitään väliä ja rahankäyttöä ei rajoita mikään.

Eduskunnan täysistunnossa lisäbudjetin käsittelyssä puhunut kansanedustaja Timo Heinonen muistutti, että vuosi sitten keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti keskustan puoluevaltuuston kokouksen puheessaan, ettei keskusta tule olemaan hallituksessa, jossa ”keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”.

– Te, Saarikko, totesitte silloin, että kevään 2021 kehysriihessä päivitettyä menokehystä ei saa enää ylittää hallituskauden aikana. Tuon jälkeen on käynyt selväksi, että se oli vain puhetta, ja te, puheenjohtaja Saarikko, olette marinoinut keskustan vihervasemmistolaiseksi tukipuolueeksi. Velalla ei näytä olevan väliä, ja kaikki kiistat ratkaistaan lisävelanotolla, Timo Heinonen sanoi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei Heinosen mukaan ole avoimesti luetteloinut, mitkä menot talousarviossa ovat kehyspoikkeuksen piirissä.

– Itse asiassa hallitus ei myöskään ole perustellut jokaista poikkeuslauseen piirissä olevaa menoa siltä osin, miksi juuri se on välttämätön Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan takia rahoittaa kehyksen ulkopuolelta. VTV huomautti tästä kesäkuussa omassa lausunnossaan, valvontaraportissaan, ja edellytti, että nämä turvallisuuspoliittisen poikkeuksen piirissä olevat asiat on läpinäkyvästi saatava selville ja kyseiset menokokonaisuudet pitää voida tarvittaessa erottaa normaaleista kehysmenojen piirissä olevista menoista. Hallitus vaikuttaa kuitenkin edelleen siirtäneen kaikki mahdolliset vähänkin poikkeuslauseeseen etäisesti liittyvät menot sen piiriin, jotta se voi rahoittaa muita poliittisia hankkeita kehysten sisältä.

– Jos ja kun näin on, todellisuudessa hallituksen rahankäyttöä ei siis rajoita yhtään mikään.

Menojen asettaminen tärkeysjärjestykseen tarkoittaa Timo Heinosen mukaan nimenomaan sitä, että kun on menoja, niin priorisoidaan jostain muualta. Hän kysyi valtiovarainministeri Saarikolta, miksi erilaiset menot ovat ”Venäjän hyökkäyssodan takia aivan välttämättömiä menoja toteuttaa velaksi eikä mitään muita menoja tarvitse asettaa tärkeysjärjestykseen”.

Heinonen luetteli tällaisia kehyksen ulkopuolisia nyt tulevia valtion menoja:

– Valtiokonttorin velanhallinnan kehittäminen, 1,3 miljoonaa — Venäjän hyökkäyssodan takia. Kelan etuus- ja asiointihallinnon kehittäminen, 13,8 miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaan.

– Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten ylläpitokulut, kolme miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan. Osmankäämin ja karpalon istuttaminen, 30 miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan.

– Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, viisi miljoonaa — ja syynä tässäkin kehyksen ulkopuolelta rahoittamiseen Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaan… Nämä ovat tietenkin kaikki tärkeitä menoja, ja juuri siksi muualta olisi pitänyt pystyä karsimaan, Heinonen jatkoi.

Kansanedustaja ihmetteli, että tuhlauksesta huolimatta kotimainen ruoantuotanto ja maatalous on unohdettu. Hänen mukaansa päivittäin kolme suomalaista maatilaa lopettaa toimintansa ja tukea on jossain muodossa löytynyt oikeastaan miltei kaikille muille, ”mutta maatilat tämä vasemmistohallitus on keskustan kanssa unohtanut”.

– Maatalous oli kustannuskriisissä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kyllä, mutta sodan myötä kustannukset ovat kasvaneet merkittävällä tavalla, jopa ennennäkemättömällä tavalla. Maatilojen sähkölaskut ovat moninkertaistuneet, mutta tuottajahinnoissa se ei juurikaan ole näkynyt. Niin kuin tuossa edellä kuulimme, tilastokeskuksen raportin mukaan heinä—syyskuun aikana maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat jopa 30 prosenttia.

Tukea Heinosen mukaan kuulemma harkitaan mahdollisesti ensi vuonna. Hänen mukaansa ”täytyy todeta, että hallitus ei näytä välittävän suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta”.

Kansanedustaja kysyi ministeri Saarikolta, miksi he eivät keskustassa pitäneet kiinni maatalouden kriisipaketista.

– Tähän se olisi kuulunut, ministeri Saarikko, jos se teille olisi ollut tärkeä muissakin kuin tupailtapuheissa.

Heinonen sanoi hyvää budjettiesityksessä olevan varat Nato-jäsenyyden valmisteluun, 140 miljoonaa itärajan aidan ensimmäiseen vaiheeseen, tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen, hivenen myös pelastustoimelle ja opiskelijoiden tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen.

Valtion nettolainanoton vuonna 2022 arvioidaan nyt olevan noin seitsemän miljardia euroa.

Timo Heinosen mukaan kokoomus tulee esittämään oman talouspolitiikkansa keskeiset ratkaisut ensi viikolla.

– Nyt olisi hallituksella ja teillä, valtiovarainministeri, mahdollisuus perustella kansalaisille avoimesti, miksi esimerkiksi nuo edellä olevat rahat olivat teidän mielestänne niin välttämättömiä, että ne piti rahoittaa kehyksen ulkopuolelta, ja niiden takia te otatte velkaa, kasaatte yli 40 miljardia euroa uutta velkaa lasten ja lastenlasten harteille.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi vastauspuheenvuorossaan maataloudesta, että ”me jaamme saman huolen”. Hän toivoi välikysymystä seuraavassa keskustelussa yhdessä keskityttävän siihen, miten suomalainen yhteiskunta oppisi tunnistamaan alkutuotannon ja ruoantuotannon arvon.

– Kuuntelin tarkkaan myös oppositiopuolue kokoomuksen näkemyksen siitä, miten huoli maataloudesta nyt on suuri. Odotan mielenkiinnolla, onko se sitä myös ensi viikolla, kun vaihtoehtobudjettinne julkaistaan, Annika Saarikko sanoi.

Uusimmat
MAINOS