Juhana Vartiaisen mukaan työehtosopimukset ovat muuttuneet vuosi vuodelta yksityiskohtaisemmiksi ja pikkutarkemmiksi, ilman että eduskkunnalta on kysytty mitään. Kansanedustaja kirjoittaa blogissaan, ettei nykyinen laki voisi mennä läpi jos sellaista nyt yritettäisiin esittää.
– Se loukkaa niin räikeästi sopimusvapautta, vaikka useimmat suomalaiset varmaan hyväksyvätkin ajatuksen jonkinlaisesta vähimmäispalkasta, Vartiainen toteaa.
Hänen mukaansa yleissitovuus on rohkaissut työehtosopimusten paisumiseen.
– Ero Ruotsiin on suuri. Koska siellä ei ole yleissitovuutta, työehtosopimuksia ei voi kasvattaa mielin määrin vaan niiden on oltava yritysten ja niiden henkilöstön kannalta mielekkäitä ja työpaikan kannalta hyödyllisiä ja elämää helpottavia.
Vartiainen kehottaa selaamaan kaupan alan 185 sivun työehtosopimusta.
– Muistakaa että se koskee pientä puotiakin, hän toteaa.
Poikkeusjärjestelmä
Suomen järjestelmä on Juhana Vartiaisen mukaan täysin poikkeuksellinen siksi, että koko työehtosopimus kaikkine määräyksineen on yleissitova.
– Yleinen ajattelutapa muualla Euroopassa on se, että työehtosopimukset luovat jonkinlaisen vähimmäispalkan kullekin sopimusalalle. Ruotsissa ja Tanskassa yleissitovuutta ei ole lainkaan, ja Norjassakin se on vain dispositiivinen poikkeusjärjestely, joka voidaan ottaa käyttöön, jos jollain alalla havaitaan räikeän heikkoja työehtoja, hän huomauttaa.
Vartiainen tyrmää yleissitovuuden puolustajien yleisen perustelun siitä, että sopimukset rajaavat vain ehtojen vähimmäistasoa ja että työnantaja voi aina maksaa enemmän.
– Perustelu kuulostaa järkevältä, mutta se ei pidä paikkaansa. Työehtosopimusten yleissitovuuden on nimittäin Suomessa katsottu koskevan myös palkankorotuksia eikä vain palkkatasoja.
Hänen mukaansa yleissitovuus siis kiristää palkkoja ylöspäin lähtötasosta riippumatta.
– Tämä voi kuulostaa naiivisti ajatellen hienolta, mutta se on todennäköisesti yksi merkittävä syy sille, että työttömyytemme juuttuu korkealle. Markkinataloudessa rakenteellinen työttömyys määräytyy sen nojalla, miten alas työttömyys voi laskea ilman, että palkannousupaine salpaa työnantajien halut lisärekrytointeihin. Yleissitova yleiskorotus nostaa paineen korkeaksi vaikka työttömyys olisi korkeallakin, Vartiainen avaa.
Hän toteaa, ettei usko Suomen ikinä pääsevän pysyvästi alle seitsemän prosentin työttömyyteen ellei yleissitovuutta poisteta tai rajata.
– Naapurimaa Ruotsissa ei ole yleissitovuutta, eivätkä Ruotsin alimmat palkat ole meitä alempana. Työttömyys sitävastoin on, siitäkin huolimatta, että Ruotsin työmarkkinoilla on meitä verrattomasti enemmän vaikeasti työllistyviä pakolaisia, Vartiainen toteaa.
Vartiaisen mukaan yksinkertainen ja järkevä reformi olisi se, että rajattaisiin yleissitovuus tehtäväkohtaisiin palkkoihin ilman henkilökohtaisia lisiä. Tämä onnistuisi hänen mukaansa yksinkertaisella lakimuutoksella.