[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”orpo-korona-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo istuu junassa matkalla Helsingistä kotiinsa Turkuun. Hän on vaunussa yksin, vaikka kello lähentelee viittä iltapäivästä. Siis pahinta ruuhka-aikaa.
– Kohta varmaan poliisit tulevat kysymään papereita, hän sanoo puhelimeen. Eikä tämä ole vitsi.
On tiistai, 14. huhtikuuta 2020. Päivämäärälleen vuosi sitten Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Ihmisiä tungeksi äänestyspaikoilla. Vaalivalvojaisissa tunnelma illan mittaan tiivistyi. Joissain kohosi kattoonkin.
Nyt elämme täysin toisenlaisessa Suomessa. Koronakriisi on muuttanut muutamassa viikossa kaiken. Kadut ovat autioituneet. Ihmiset ovat siirtyneet enimmäkseen neljän seinän sisälle. Iltoja vietetään lähinnä perheen kesken.
Kriisi on vaikuttanut myös kokoomusjohtajan arkeen. Kiertueet eri puolilla Suomea on peruttu. Kokoomukseen on perustettu niin sanottu koronaryhmä, joka on aamuisin kokoontunut päivittämään tilannekuvaa. Piirihallitusten etäkokouksia on pidetty onnistuneesti Teams-sovelluksella.
Orpo kertoo yllättyneensä teknologian mahdollisuuksista.
– Tässähän tehdään samalla puolueen digiloikkaa ja järjestöuudistusta.
Kokoomuksen puoluekokous on siirretty pandemian takia kesäkuulta syyskuulle. Myös pitkälle jo valmisteltu puolueen tavoiteohjelmaluonnos on pantu kriisin myötä ”pöydän reunalle”, kertoo Orpo.
Porin puoluekokouksessa on tarkoitus sen sijaan hyväksyä tätä laajempi Suomen ”uudelleenrakentamisohjelma”, jota puolueessa paraikaa valmistellaan.
Koronakriisin myötä yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin, mutta samalla myös entistä useampi on viettänyt aikaansa luonnossa ja lenkkipoluilla. Niin kokoomusjohtajakin.
Tämän jutun kuvat on otettu tätä Nykypäivän puhelinhaastattelua edeltävällä viikolla Turun Katariinanlaakson luonnonsuojelualueella, jossa Orpo lenkkeili Pessi-koiransa kanssa.
Petteri Orpolla on kuvissa selässään vihreä rinkka, koska hänellä oli hetkeä tätä ennen ollut ”korona-aiheinen työpalaveri” Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajan Juha Rantasaaren kanssa.
– Kävelimme vähän matkan päässä sijaitsevalle laavulle. Paistettiin makkarat, juotiin kahvit. Meillä molemmilla oli koirat mukana, kuvaa Orpo tilannetta puhelimessa jälkikäteen samalla kun junamatka etenee kohti Turkua.
Moni muistaa varmaan, missä oli maanantaina 16. maaliskuuta, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Suomen ottavan käyttöön valmiuslain. Päätöstä oli pohjustettu yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin ja kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.
Kokoomus on kannattanut tiukkoja toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa. Orpo ilmoitti puolueen tukevan myös Uudenmaan eristämistä jo siinä vaiheessa, kun hallitus kertoi vasta varautuvansa tähän.
Kokoomuslaiset näyttäisivät myös suhtautuvan todella myötämielisesti koronaviruksen takia tehtyihin rajoitustoimiin. Helsingin Sanomien taannoisessa kyselyssä 65 prosenttia kokoomusta äänestävistä piti rajoituksia sopivina, viidennes liian löyhinä ja vain joka kymmenes liian tiukkoina.
Vastakkaisiakin näkemyksiä puolueen sisältä on kuultu. Verkkouutiset haastatteli huhtikuun alussa hallituksen koronatoimista ex-kokoomusministeri Kimmo Sasia, joka samassa yhteydessä pohdiskeli myös kokoomusta näin:
– Olen ollut jonkin verran yllättynyt siitä, että kokoomus on jatkuvasti vaatinut vahvempia toimenpiteitä eikä ole kovin voimakkaasti korostanut, miten valmiuslainsäädännöllä loukataan ihmisten perusoikeuksia. Kokoomus on ollut kyllä muita voimakkaammin hyvittämässä näitä toimia loukatuille, muttei ajamassa niiden rajaamista ja vähentämistä, jotta taloudellinen aktiviteetti ei heikentyisi.
Sasin mielestä kokoomuksen ajama tiukka linja tässä on ollut ”hyvin samanlainen kuin perussuomalaisten linja”. Hän ottaa vauhtia historiasta ja muistuttaa, miten kokoomus oli ”varsin auktoriteettiuskoinen puolue” aina 1970-luvulle saakka, jolloin yksilökeskeisyys ja liberaali suuntautuminen yhteiskuntaan alkoi tulla puolueessa valtavirraksi.
– Ja nyt tämän valmiuslain myötä tuntuu siltä, että auktoriteettiuskoisuus on puolueessa taas vahvistunut.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588231459854{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”orpo-korona-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomuslaisen aatteen keskeisiin periaatteisiin kuuluu halu ”kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu”, todetaan puolueen 2018 hyväksymässä periaateohjelmassa.
Minkälaisin miettein puheenjohtaja Orpo on pohtinut vaikkapa Uudenmaan eristystä, joka on iskenyt poikkeuksellisen voimakkaasti ihmisten liikkumisen vapauteen? Tai ravintoloiden sulkemista, joka iskee taas elinkeinonvapauteen?
– Kokoomuksessa vapaus ja vastuu – ne kulkevat kuitenkin väistämättä käsi kädessä. Meillä on myös vastuu lähimmäisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja yhteiskunnan toimivuudesta. Poikkeusoloissa minusta on perusteltua, että tällaisia rajoituksia voidaan tehdä.
Orpo korostaa myös, että rajoituksille on ollut parlamentaarinen sekä myös laaja kansan tuki, mikä tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää. Orpo nostaa tässä yhteydessä esiin vielä kokoomuksen syviin aatteisiin liittyvän vapauden:
– Koronariisi on tuonut hyvin esiin myös sen, kuinka tärkeä arvo vapaus ihmisille on. Kuinka paljon sen rajoittaminen vaikuttaa ihmisen elämään. Sen, miten vapauden kaipuu on jokaisella meistä ikään kuin sisään rakennettuna.
Kimmo Sasi toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, kun valmislakia täydennettiin mahdollisen pandemian osalta. Sasin mukaan valiokunnan näkemys oli tuolloin, että kynnys valmiuslain soveltamiseen tulisi olla ”äärimmäisen korkea”.
Sasi onkin hämmästellyt valmiuslain käyttöön ottoa ja ihmetellyt myös kokoomuksen osalta sitä, miten puolue on ollut näin valmis valtion roolin vahvistamiseen ja yksilön roolin heikentämiseen.
– Minusta tämä kriisi on niin vakava ja kun tässä joitakin viikkoja valmiuslakien kanssa on jo eletty, minusta on selvästi nähtävissä, että tämä työväline oli välttämätöntä aktivoida, vastaa Orpo.
Hän palaa taaksepäin myös keskusteluihinsa espanjalaisten ja italialaisten kollegoidensa Pablo Casadon ja Antonio Tajanin kanssa. Italiaa ja Espanjaa koronavirus on koetellut Euroopan maista juuri pahiten.
– He sanoivat, että tehkää nyt hyvänen aika paljon ja tiukkoja, kovia toimia kun vielä ehditte. Tilanne meillä on aivan järkyttävä, kuvaa Orpo ja jatkaa:
– Minusta me Suomessa emme olisi mitenkään voineet ottaa sellaista riskiä, että antaa mennä vain ja annetaan jonkun laumasuojan tulla. Tästä meillä oli eduskuntaryhmässä yksimielinen näkemys ja puoluehallituksen piirissäkin oltiin laajasti tätä mieltä.
Ruotsin ”avoimen yhteiskunnan koronastrategia” ei saa häneltä ymmärrystä. Kuolleita on lyhyessä ajassa tullut valtava määrä verrattuna muihin pohjoismaihin.
Suomessa tiukat rajoitustoimet näyttäisivät myös purreen niin, että epidemian etenemistä onkin kyetty terveydenhuollon näkökulmasta toivotulla tavalla hillitsemään.
Mutta mikä on oikein Suomen hallituksen pitkän tähtäimen koronastrategia? Tätä Petteri Orpokin ihmettelee ja kysyy. Palataan tähän myöhemmin. Pohditaan tätä ennen vielä hetki ravintoloiden ja kahviloiden tilannetta.
Otetaan vauhtia tämän jutun kuvista, joissa Orpo suuntasi lenkkeilyn jälkeen tuttuun pizzeriaan noutaakseen ruokaa kotiinsa. Kotona pizzoja odottivat kaksi etäkoululaista sekä etätöitä tekevä vaimo.
– Tässä ravintolassa he olivat saaneet take away -myyntinsä pyörimään kohtuullisen hyvin, mutta ravintolahan oli tyhjä asiakkaista, henkilöstöstä iso osa lomautettu ja viikonlopuista tulee isoja tappioita, kuvaa Orpo keskusteluaan ravintolayrittäjän kanssa pizzoja noutaessaan.
Suomessa ravintolat ja kahvilat on suljettu ainakin toukokuun loppuun saakka. Ainoastaan ruoan ulosmyynti on sallittu. Alan yritykset ovat ennennäkemättömässä ahdingossa.
– Tässä on puututtu todella vahvasti ihmisten elinkeinonvapauteen. Kokoomus ei olisi ikinä tähän lähtenyt, ellei kyse ole ihmisten terveydestä ja pandemian torjumisesta.
Orpo painottaa tähän liittyen perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa valiokunta piti välttämättömänä kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullista korvaamista elinkeinonharjoittajille.
– Ja sitä tämä hallitus ei nyt tee.
Eduskunnan suuressa salissa on käyty juuri tätä puhelinhaastattelua ennen lähetekeskustelua hallituksen esityksestä vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi. Kokoomus arvosteli hallitusta siitä, ettei ravintoloille ole tulossa omaa tukipakettia, vaan hallitus on tukemassa niitä kriisissä samoin toimenpitein kuin muitakin yrityksiä.
– Me esitimme tänään 200 miljoonan euron tukipakettia suoraan ravintoloille ja kahviloille. Kassakriisi yrityksissä on akuutti ja olisi järkyttävää, jos tässä terveet yritykset menisivät nyt nurin.
Orpo korostaa, että ravintolat ja kahvilat ovat kriisin ytimessä ja tilanne on niille täysin kohtuuton. Jos rajoitusten takia yritykset ajautuvat laajalti konkursseihin ja työpaikkoja menetetään pysyvästi, ahdinko tulee olemaan todella syvä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1588231469263{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”orpo-korona-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Hallitus on koronakriisin myötä joutunut tilanteeseen, jossa rahaa jaetaan nyt miljarditolkulla, jotta elinkeinoelämä ja yritykset selviytyisivät yli lainsäätäjien asettamista rajoituksista ja pysähdystilasta.
Kokoomus on vanhan ”kamreeripuolueen” maineessa ja Petteri Orpo toimi valtiovarainministerinä edellisessä Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa, joka toteutti varsin tiukkaa talouspolitiikkaa.
Mitä tämä kaikki saa maksaa?
– Vaikea sanoa, mutta sitä haluan painottaa, että mihinkään ylimääräiseen meillä ei ole nyt varaa. Tämä kriisi – tässä muodossa ja nykyrajoituksilla – aiheuttaa ainakin puolentoista miljardin euron menetyksen bruttokansantuotteeseen joka viikko. Ja tämä tarkoittaa jo nyt sitä, että valtio tulee velkaantumaan tämän kriisin takia 20 miljardia euroa.
Samasta summasta on puhunut nykyinen valtiovarainministeri Katri Kulmunikin (kesk.). Summa on ”aivan järkyttävä”, myöntää Orpo, mutta tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa ei ole kuin ottaa velkaa. Niin hänkin tekisi, jos olisi nyt Kulmuni.
Ja nyt tullaan kahteen tärkeään asiaan, joita kokoomus painottaa, ja joilla on iso vaikutus siihen, minkälainen kokonaislasku koronakriisistä yhteiskunnalle loppupeleissä muodostuu.
Ensinnäkin: hallitusohjelma pitäisi laittaa kokonaan uusiksi. Toiseksi: hallituksen tulisi luoda nopeasti uskottava exit-strategia kriisistä ulos. Miten ja millä aikataululla rajoituksia voidaan lähteä purkamaan ja saada yhteiskunta taas jaloilleen.
Kokoomuksen mielestä hallitus on antanut osin ristiriitaista viestiä siitä, missä määrin hallitusohjelmasta edelleen halutaan pitää kiinni. Valtiovarainministeri Kulmuni on myöntänyt, että hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellinen pohja pois.
Selvää viestiä ei ole toistaiseksi tullut kuitenkaan valmiudesta luopua esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä tai vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta.
– Jos hallitus kuvittelee, että nyt voidaan lapioida vain miljardeja ja miljardeja tähän koronakuoppaan ja jatkaa sitten entiseen malliin, niin se ei ole mahdollista. Hallitusohjelma – tuo Antti Rinteen toiveiden tynnyri – oli jo alkujaankin aivan ylimitoitettu ja nyt näissä oloissa se on vailla minkään valtakunnan pohjaa, lataa Orpo.
Orpon mielestä tässä tilanteessa kaikki ylimääräiset ja kuntien taakkaa kasvattavat menot pitäisi laittaa nyt ”jäihin” ja suunnata kaikki energia siihen, miten Suomi saadaan koronakriisin jälkeen uudelleen kasvuun.
Syksyn budjettiriihi tulee Orpon mukaan olemaan ”aivan kohtalon kysymys” Suomen tulevaisuudelle – mutta myös hallituksen jatkolle.
– Jos hallitus ei muuta kurssiaan vaan haluaa pitää kiinni ohjelmastaan, minusta se ei ansaitse jatkoa. Mutta ei mennä tässä vielä asioiden edelle.
Kokoomus aikoo joka tapauksessa valmistella omat esityksensä ja laajemman ohjelman siitä, miten Suomi saadaan koronakriisin jälkeen nousuun. Osia tästä on tarkoitus julkistaa jo budjettiriihen yhteydessä. Lopullinen ”uudelleenrakentamisohjelma” on määrä tuoda Porin puoluekokoukseen hyväksyttäväksi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll vaativat 10. huhtikuuta julkaistussa Lännen Median yhteiskirjoituksessaan hallitukselta selkeää tiekarttaa ulos kriisistä.
Kaksikko totesi, että pitkittyvät rajoitukset koettelevat ihmisten kriisinsietokykyä. Paineet kodeissa kasvavat. Kyse on terveydestä, työpaikoista, toimeentulosta – ”elämän perusasioista”.
– Hallitukselta puuttuu toistaiseksi kokonaisvaltainen näkemys ja suunnitelma siitä, miten tästä kriisistä päästään ulos, Orpo painottaa.
Hän korostaa, että mitä nopeammin tällainen suunnitelma tai exit-strategia saadaan aikaan, sitä vähäisempiä ovat vauriot. Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallitus onkin vastikään nimittänyt kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtamaan valmisteluryhmää, jonka tarkoitus on selvittää muun muassa rajoitusten purkamista.
– Pidän Hetemäkeä valtionhallinnon parhaimpana ja viisaimpana virkamiehenä.
Koronakriisistä ei ole kuitenkaan olemassa nopeaa ulospääsyä. Taudin ja sen uhkan kanssa on yhteiskuntien tavalla tai toisella sopeuduttava elämään, kunnes rokote on saatavilla tai laumasuoja syntynyt. Tätä korosti vihreiden ex-poliitikko Osmo Soininvaara blogissaan, jossa hän arvioi koronaviruksen taltuttamisessa olevan ”vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja”.
Orpo kertoo tutustuneensa myös Soininvaaran blogiin ja jatkaa:
– Asiantuntijoiden aika yksimielinen näkemyshän tuntuu nyt olevan, että tämä kriisi jatkuu vielä loppuvuoteen, mahdollisesti ensi talveenkin, jolloin rokotteen löytyminen voisi olla realistista. Minusta uskottavin ja järkevin ratkaisu siihen saakka on, että me testataan, testataan ja testataan.
Kun ihmisiä testataan entistä laajamittaisemmin, sairaat voidaan eristää, tartuntaketjuja jäljittää ja taudin jo sairastaneet taas kyetään selvittämään kehittyneiden vasta-ainetestien avulla. Myös mobiiliteknologian mahdollisuudet tulisi kaikki hyödyntää.
Näin yhteiskuntaa voidaan pala palalta avata ja sen toimintoja pitää käynnissä, vaikka taudin uhka leijuisikin yllä.
Petteri Orpo korostaa, että testien ja teknologisten ratkaisujen kehittämisessä ei pitäisi olla minkäänlaista ”ideologista estettä” yksityisen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, mitä valitettavasti matkan varrella on ollut testien osalta nähtävissä.
– Me tarvitsemme nyt kaikki toimijat käyttöön. Tämä on yhteinen haaste. Kaikki parhaat voimat on valjastettava liikkeelle.
Nykypäivän puhelinhaastattelu on jatkunut jo varsin pitkään. Uudenmaan raja lienee jo ylitetty? Eikö poliiseja ole näkynyt?
– Ei ole näkynyt ja kohta ollaan jo Salossa. He saivat varmaan tiedon, ettei siellä vaunussa ole kuin se yksi orpo vaan. Ettei sinne kannata mennä.
Samalla linja katkeaa, kun juna sukeltaa tunneliin. Haastattelu on kuitenkin sopivasti päättynyt. Seuraavana päivänä hallitus vahvistaa, ettei Uudenmaan määräaikaista liikkumisrajoitusta enää jatketa. Monien yllätykseksi se päättyi kuitenkin saman tien.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]