[rev_slider alias=”weber-01″ mode=”header”][/rev_slider]Kesällä 2016 näytti, että Euroopan unioni taistelee olemassaolostaan, kun britit päättivät kansanäänestyksessä erota EU:sta. Seuraavana vuonna eurooppalaiset päättäjät päättivät kuitenkin kääntää tilanteen edukseen tehdäkseen Euroopasta yhtenäisemmän ja vahvemman.
– Vuosi 2018 on Euroopan kohtalon vuosi, Euroopan kansanpuolueen, EPP:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Manfred Weber sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Weberillä on keskeinen rooli myös Saksan hallituksen muodostamisessa. Hän toimii Baijerin CSU-puolueen varapuheenjohtajana. Puolue on osallistunut yhdessä sisarpuolueensa, Angela Merkelin johtaman CDU:n ja sosialidemokraattisen SPD:n kanssa hallitustunnusteluihin.
Weber sanoo pitävänsä sekä Saksan hallitusneuvotteluita että Italiassa maaliskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja keskeisinä vakauden aikaansaamiseksi Euroopassa.
Vuosi 2018 on päätösten aikaa sen suhteen, minkälaisia askeleita tulevaisuuden Eurooppa ottaa. Vuonna 2019 Euroopan kansalaiset pääsevät eurovaaleissa äänestämään uudistusagendan hyväksymisestä.
Ehdotuksiaan Euroopan unionin integraation syventämiseksi esittivät viime vuonna niin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuin Ranskan presidentti Emmanuel Macronkin. Nyt odotellaan Saksan hallituksen muodostamista, jotta Saksa pystyy antamaan oman kontribuutionsa uudistusagendalle. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on saanut suurimman huomion, mutta Weber pitää erittäin keskeisenä edistysaskeleita turvallisuus- ja puolustusasioissa.
Euroopan alkuperäinen idea
Valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista allekirjoitti viime marraskuussa yhteisen ilmoituksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittamisesta puolustusasioissa. Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti yhteistyön alkamista tärkeänä. Toistaiseksi jäi kuitenkin epäselväksi, mitä kaikkea yhteistyö pitää tulevaisuudessa sisällään.
Weber kuvaa pysyvää rakenteellista yhteistyötä historialliseksi menestykseksi, joka luo sitovat yhteiset rakenteet puolustukseen.
– Euroopan unionin perustajaisien, Konrad Adenauerin, Alcide de Gasperin ja Robert Schumannin alkuperäinen idea oli luoda puolustusyhteisö, siis rakentaa toisen maailmansodan jälkeen yhteinen armeija, Weber huomauttaa.
Suunnitelma kariutui alun perin Ranskaan, mutta pysyvän rakenteellisen yhteistyön myötä ajatus on jälleen herätetty henkiin.
– Uskon, että se pitäisi muotoilla pitkän ajan tavoitteeksi. Sen pitää olla meidän tavoitteemme, Weber sanoo viitaten yhteiseen Euroopan unionin armeijaan.
Hän muistuttaa, että EU:n alkuperäinen idea oli se, ettei maanosassa koettaisi enää koskaan sotaa. EU:n perustajaisien ajatuksen taustalla oli varmistaa, ettei sotaa koeta kytkemällä eurooppalaisten maiden puolustus yhteen.
Nyt tavoite etenee, mutta yhteistyö pitää Weberin mukaan ”täyttää elämällä”. Ensimmäisiksi todennäköisiksi askeliksi Weber mainitsee yhteiset resurssit kyberpuolustukseen. Toinen alue, jossa voidaan alkuvaiheessa edetä on lennokkiteknologia, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen on yksittäisille jäsenmaille hyvin kallista.
Weberin mukaan näiltä alueilta voitaisiin aloittaa eurooppalaisten toimintarakenteiden rakentaminen, jotka olisivat myös yhteisen eurooppalaisen komennon alaisia. Esimerkiksi kyberpuolustuksen osalta se edellyttäisi yhteistä komentokeskusta. Sen avulla olisi mahdollista puolustautua hyökkäyksiltä eurooppalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan ja käynnistää vastahyökkäyksiä.
[rev_slider alias=”weber-02″][/rev_slider]
Eurooppalainen pilari vahvistaa Natoa
Weber kertoo myös pitävänsä hyvänä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon perjantaina esiin tuomaa ideaa eurooppalaisten sotilasharjoitusten järjestämisestä. Kyse on hänen mukaansa siitä, että kansalliset järjestelmät oppivat toimimaan yhteistyössä eurooppalaisten rakenteiden kanssa.
– Puolustuksessa voi ajatella, että vahva Eurooppa on vahvojen valtioiden intressi. Vain yhdessä voivat myös valtiot pysyä vahvoina, Weber sanoo.
EPP-ryhmän puheenjohtaja korostaa, että kaiken eurooppalaisen toiminnan täytyy vahvistaa myös Natoa.
– Eurooppalaisen pilarin pitää aina olla osa Natoa, eikä saa koskaan olla kilpailuasemassa Naton kanssa, Weber korostaa.
Hän sanoo uskovansa, että myös muissa Nato-maissa ymmärretään, että voimien yhdistäminen eurooppalaisessa puolustuksessa tekee puolustuksesta tehokkaampaa.
Suomen osalta Weber näkee Nato-jäsenyyden suvereenin kansallisvaltion omaksi päätökseksi, jossa jokaisen maan täytyy löytää oma polkunsa. Hän ei näe ongelmaa siinä, että Suomi osallistuu eurooppalaisten yhteisten puolustusrakenteiden kautta yhteiseen komentoon, koska se toimii taas erillään Natosta.
– Lopulta meidän pitäisi kuitenkin olla tietoisia siitä, että puolustamme molemmilla rakenteilla, niin sitovan eurooppalaisen yhteistyön kuin Natonkin kautta, yhteistä arvopohjaamme.
Hän sanoo uskovansa, että suomalaisillekin on selvää, että Nato puolustaa läntistä maailmankuvaa: vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltiota.
– Siksi on selvää, että koemme olevamme sitoutuneita yhteiseen asiaan aivan riippumatta siitä, onko jäsen vai onko päättänyt pysyä neutraalina. En näe siinä ristiriitaa, vaan meillä on yhteinen tehtävä hoidettavanamme, Weber korostaa.
[rev_slider alias=”weber-03″][/rev_slider]
Ulkorajojen tilkitseminen on keskeistä
Manfred Weber pitää tämän vuoden keskeisenä eurooppalaisena turvallisuuskysymyksenä ulkorajojen saamista pitäviksi, jotta siirtolaisuus saadaan hallintaan. Edistystä tapahtui jo viime vuonna, kun Schengenin alueelle saatiin käyttöön yhteinen matkustusjärjestelmä, johon kuuluu sormenjälkien ottaminen.
Ulkorajojen valvonnassa eteläisen Euroopan maissa ei ole kuitenkaan Weberin mukaan tehty riittävästi.
– Me vaadimme EPP:nä Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin rakenteiden laajentamista nykyisestä 1 500 virkailijan henkilöstöstä 10 000 henkilöön, Weber sanoo.
Jos esimerkiksi Kreikassa, Lampedusan saarella tai Marokon ja Espanjan välillä esiintyisi ongelmia, Frontexin virkailijat voisivat auttaa.
Tavoitteena pitää Weberin mukaan olla, että Euroopan ulkorajoilla selvitetään, onko Eurooppaan pyrkivillä oikeutta turvapaikkaan vai ei. Tämä arvio pitää kyetä tekemään Weberin mukaan nopeasti järjestelykeskuksissa.
– Emme voi ensin jakaa pakolaisia ympäri Eurooppaa jollakin kiintiöllä ja vasta sitten käydä läpi prosessia, vaan meidän pitää jo ulkorajoilla nopeasti ja melko varmasti varmistua, onko olemassa perspektiivi pysymiselle ja jos ei, niin palauttaa saman tien, Weber sanoo.
EPP-ryhmän puheenjohtajan mukaan tämä on myös avain, millä Itä-Euroopan niin sanotut Visegrad-maat saadaan sitoutumaan yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan. Esimerkiksi Puola ja Unkari ovat kieltäytyneet pakolaisten vastaanotosta kokonaan.
Weberin mukaan kompromissin ydin on ulkorajojen turvaaminen. Sen jälkeen myös Unkarin ja Puolan pitää Weberin mukaan osoittaa solidaarisuutensa omalla osuudellaan.
Siirtolaiskysymyksen suhteen Weber korostaa, että ulkorajojen tilkitsemisen ohella tärkeää on huolehtia siitä, että puututaan syihin lähteä Afrikasta kohti Eurooppaa.
– Sisällissotaa pakenevien täytyy myös jatkossa löytää suojaa Euroopasta ja meidän pitää kääntyä Afrikan puoleen. Tarvitsemme Marshall-suunnitelman Afrikalle, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen eikä olisi tarvetta jättää koteja, Weber sanoo.
Marshall-suunnitelmalla Weber viittaa Yhdysvaltojen taloudellinen tukisuunnitelma läntiselle Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen.
Ei yhteisvastuun valuuttaa
Turvallisuuskysymysten ohella keskeinen palikka Euroopan unionin uudistusagendalla on Euroopan talous- ja rahaliiton syventäminen. Weber sanoo, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on laatinut rohkeita ehdotuksia ja ojentanut kätensä eurooppalaisille kumppaneilleen. Hänen mielestään tähän käteen pitää tarttua, mutta ei niin, että Eurooppa kantaisi kaiken vastuun.
– Ei saa tulla velkojen yhteisvastuun Eurooppaa, Weber sanoo.
Hän korostaa, että esimerkiksi yhteisvastuulliset velkakirjat eli eurobondit EPP hylkää.
– Haluamme Euroopan, jossa on vakaa valuutta ja se tarkoittaa erityisesti, että sovituista säännöistä esimerkiksi velan suhteen pidetään kiinni ja kaikki kunnioittavat niitä, Weber sanoo.
Tärkeänä Weber pitää sitä, että Euroopan vakausmekanismi kehitetään Euroopan valuuttarahaston suuntaan. Silloin Eurooppa huolehtisi tulevaisuudessa itsenäisesti mahdollisista kriiseistä riippumatta Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä.
– Haluamme uudistuksia, mutta emme halua vasemmistolaista Eurooppaa. Haluamme porvarillisen Euroopan, jossa jokainen tekee kotitehtävänsä ja huolehtii vastuustaan.
Weber korostaa, että EPP on kyennyt jo tuomaan Euroopan ulos kriisin ajasta, kun eurooppalainen politiikka niin EU:n johtotehtävien kuin monien jäsenmaiden tasollakin on ollut EPP-vetoista. Talouskasvu on samalla kahden prosentin tasolla kuin Yhdysvalloissa.
– Tässä maailmassa, jossa elämme, voimme puolustaa eurooppalaista elämänmuotoa vain, jos voimme taloudellisesti ja poliittisesti seisoa eurooppalaisina yhteisessä rintamassa, Weber sanoo.