[vc_row][vc_column][vc_column_text]Pertti ja Pirkko sijoittavat. Palkkatulot ovat vuosien ajan jääneet pankkitilille makaamaan, mutta nyt siihen tulee muutos. Raha pannaan poikimaan.
Pertti sanoo, ettei ymmärrä sijoittamisesta mitään. Hän siirtää säästönsä sijoitusrahastoon, jossa salkunhoitaja sijoittaa ne osakkeisiin.
Pirkko sanoo, että hän seuraa markkinoita. Hän tietää itse parhaiten, mitä osakkeita kannattaa ostaa.
Molemmat sijoittavat yhtä paljon. Pertti ei viitsi seurata, miten sijoitus kasvaa, mutta Pirkko käy ahkerasti kauppaa.
Pertin salkunhoitaja myy ja ostaa osakkeita. Osakkeiden arvo nousee viisi prosenttia vuodessa ja osinkoja salkkuun kertyy kaksi prosenttia osakkeiden arvosta.
Osingoilla salkunhoitaja ostaa lisää osakkeita Pertin rahastoon. Veroja ei tarvitse maksaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1535631121846{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”osakesaastajat-01″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pirkko ostaa ja myy yhtä ahkerasti kuin salkunhoitaja. Tuotto ja osingot ovat samansuuruiset kuin Pertillä.
Erona on se, että Pirkko maksaa verot sekä osingoista että myyntivoitoista.
Viiden vuoden kuluttua Pertti pohtii, pitäisikö hänen nostaa rahansa pois rahastosta. Jos hän nostaa, hän joutuu maksamaan 30 prosentin veron myyntivoitosta.
Pertti laskee, että hänen ei kannata myydä. Myyntivoittoveroja kertyisi niin paljon, että hän häviäisi Pirkolle. Pirkkohan on maksanut veroja koko ajan, mutta hänen ei ole tarvinnut maksaa osingoista veroa kuin 25,5 prosenttia. Tämän edun turvin Pirkko on kartuttanut varojaan enemmän kuin Pertti.
Kuluu taas viisi vuotta. Pertti pitää varat rahastossa, joka sijoittaa edelleen aktiivisesti, ja Pirkko käy itse kauppaa. Osakkeiden arvo kasvaa molemmilla samaa tahtia ja osingotkin pysyvät yhtä suurina.
Molemmat myyvät kaiken. Viiden vuoden takaiseen verrattuna asetelma on muuttunut. Korkoa korolle -periaate on kasvattanut Pertin omaisuuden niin suureksi, että hänen säästönsä ovat verojen jälkeenkin suuremmat kuin Pirkon.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1535631133283{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”osakesaastajat-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Esimerkki Pertistä ja Pirkosta on tekaistu. Siinä myös todellisuus pelkistetään yksinkertaisemmaksi kuin se on. Esimerkki kuitenkin kuvaa ilmiötä, jota valtiovarainministeriö kutsuu nimellä erilaisten sijoitustuotteiden tuloverokohtelu.
Suomessa tunnetaan useita tapoja harjoittaa pitkäaikaissäästämistä. Tunnetuimmat tavat ovat suora osakesäästäminen, sijoitusrahastot ja eläkevakuutukset. Tavat eroavat toisistaan, eivät paljon, mutta sen verran, että moni maallikko hämmentyy.
– Paljon puhutaan veroeduista, mutta suurempi ongelma on, että verotus on monimutkaista. On paljon vaihtoehtoja ja kaikilla toisistaan poikkeava verokohtelu, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Valtiovarainministeriön (VM) työryhmä totesi viime keväänä raportissaan, että veroeroja pitää vähentää. Se esittää esimerkiksi sitä, että säästövakuutuksia verotettaisiin kuin sijoitusrahastoja.
– Kaikkien sijoitustuotteiden täysin yhdenmukaista verokohtelua ei ole mahdollista saavuttaa. Verokohtelua tulisi pyrkiä lähentämään, raportissa todetaan.
Eniten huomiota ryhmän ehdotuksista herätti osakesäästötili. Se koskettaisi juuri Pertin ja Pirkon kaltaisia säästäjiä.
Osakesäästötili asettuu suoran osakesäästämisen ja rahastosijoittamisen välimaastoon. Tilille saa tallettaa käteistä rahaa, osakkeita ja muita arvopapereita.
Tilin sisällä saa käydä osakekauppaa ilman, että myyntivoitoista maksetaan välillä veroa. Jos siis haluaa myydä yhden yhtiön osakkeita ja ostaa tilalle toisen, verottaja ei puutu asiaan. Tässä se poikkeaa suorasta osakesijoittamisesta.
Lounasmeri tukee ehdotusta.
– Pitkään on toivottu, että kansalaiset säästävät ja sijoittavat, mutta silti on tehty veronkorotuksia. Nyt saadaan pitkästä aikaa signaali, että halutaan kannustaa ihmisiä sijoittamiseen.
Kuten monessa asiassa, VM ottaa mallia Ruotsista. Länsinaapurissa laki on sallinut osakesäästötilit vuodesta 2012 lähtien.
Viime vuoden lopussa 2,1 miljoonalla ruotsalaisella oli osakesäästötili. Keskimäärin tilillä oli omaisuutta 26 000 euron arvosta.
Norja puolestaan loi oman mallinsa viime vuonna, ja kolmessa kuukaudessa 155 000 norjalaista siirsi varansa osakesäästötilille. Norjassa näet sallittiin se, että vanhat osakkeet voi siirtää uudelle tilille.
Suomessa VM:n työryhmä ehdotti kuitenkin, että osakesäästötilillä saisi pitää vain uusia omistuksia, jotka on talletettu lainmuutoksen jälkeen.
Ruotsissa osakesäästötilin suosiota saattaa selittää edullinen verotus. Tilinomistaja maksaa vuosittain 0,447 prosenttia veroa tilillä olevien rahojen määrästä. Osakkeita myydessä tai osinkoja nostettaessa veroa ei erikseen tarvitse enää maksaa.
Suomessa tällaista mallia ei kaavailla, vaan meidän tilimme olisi todennäköisesti lähempänä Norjan tapaa verottaa. Norjassa veroa pitää maksaa myyntivoitosta silloin, kun tililtä nostaa varoja. Osingoista kuitenkin pitää maksaa veroa vuosittain.
VM:n työryhmä ehdotti, että Suomessakin osingot pidettäisiin tilin ”ulkopuolella” veronalaisena tulona. Tässä suhteessa osakesäästötili eroaisi sijoitusrahastosta, joiden ”sisällä” osingot saa nostaa verovapaasti.
– Toki me toivomme, että osingotkin saisi verovapaasti tilin sisällä, Pörssisäätiön Lounasmeri sanoo.
Maailmalta löytyy vapaampiakin malleja, hän muistuttaa. Esimerkiksi Britanniassa on olemassa sijoitustili, jonne voi tallettaa vuosittain korkeintaan 20 000 puntaa, jonka tuotoista ei tarvitse maksaa veroja lainkaan.
Jos osingot saisi nostaa osakesäästötilin sisällä verovapaasti, valtio luultavasti haluaisi asettaa joitain rajoituksia tilin käytölle. Se voisi vaikkapa rajoittaa sitä, kuinka paljon tilille saa vuosittain tallettaa rahaa ja arvopapereita. Esimerkiksi Tanskassa kaavaillaan 50 000 kruunun ylärajaa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on useaan otteeseen todennut, että osakesäästötilit pitää saada Suomeen. Ministeriö valmistelee asiaa parhaillaan.
Orpo on myös puhunut nopeutetusta aikataulusta. Syy kiiruhtamiseen saattaa löytyä myös tiukasta taistelusta suurimman puolueen paikasta SDP:n kanssa.
SDP ei ole suoraan tyrmännyt osakesäästötilejä, mutta sen linjauksia ei mitenkään voi pitää sijoittajia suosivina.
Monet muistavat vielä, mitä pitkäaikaissäästö- eli PS-tileille tapahtui SDP:n valtiovarainministerikaudella. Pankit olivat lanseeranneet vuonna 2010 PS-tilejä, joihin säästäjät kartuttivat rahoja eläkeikää varten. Kuitenkin jo vuonna 2012 sateenkaarihallitus määräsi, että tileiltä saa nostaa rahaa vasta 68-vuotiaana. PS-tilejä oli perustettu noin 21 000, mutta lakimuutoksen jälkeen niiden kysyntä loppui käytännössä kokonaan.
Viime maaliskuussa SDP puolestaan esitteli ohjelmansa, jolla se vähentäisi eriarvoisuutta. Ohjelman rahoittamiseksi SDP keräisi 850 miljoonaa euroa muun muassa kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, kiristämällä pääomaveroa ja poistamalla yrittäjävähennyksen.
Toukokuussa SDP totesi vero-ohjelmassaan, että sijoitusvakuutukset ja vakuutuskuoret mahdollistavat veronkierron. Puolue asettaisi näille varallisuusveron. (Samalla se tosin keventäisi niiden tuloverotusta.)
Samanlaisen varallisuusveron SDP asettaisi sijoitusrahastoille.
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi heinäkuussa, että osakesäästötili tarjoaisi mahdollisuuden uudenlaiseen veronkiertoon.
– Ulkomaille maksettavia osinkoja ei voisi verottaa enää senkään vertaa kuin nyt. Uudella porsaanreiällä Orpon malli aiheuttaisi Suomelle arviolta satojen miljoonien eurojen veromenetykset joka vuosi, Harakka sanoi.
Lounasmeri arvioi, että Harakka liioittelee. Hän muistuttaa, että rahastojen kautta ulkomaalaiset voisivat kiertää veroja nytkin, mutta niin tuskin tapahtuu.
– Me haemme samaa kuin sijoitusrahastoissa. Rahastot toimivat hyvin nytkin.
Hänen mielestään on erikoista, jos osakesäästötilin suurin uhkakuva liittyy siihen, että Suomeen saadaan ulkomailta sijoitusrahaa.
– Minusta se olisi aivan ihanaa.
SDP:n pelko veronmenetyksistä ei ole täysin tuulesta temmattu.
VM:n työryhmä näet ennustaa raportissaan, että jos osakesäästötilit otetaan käyttöön, valtio menettäisi alkuvaiheessa 26–28 miljoonaa euroa vuodessa, ja pitkällä aikavälillä menetykset voisivat kasvaa jopa kymmenkertaisiksi. Ennusteessa oletetaan, että puolet nykyisistä osakesijoittajista siirtyy käyttämään osakesäästötiliä.
Taas voi katsoa Ruotsiin. Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto laski kesäkuussa, että valtio on saattanut menettää jopa neljä miljardia euroa verotuloina.
Valtiovarainministeri Magdalena Andersson arveli siitä huolimatta, että tileistä on ollut hyötyä, koska kaupankäynti osakkeilla on vilkastunut.
Lounasmeri muistuttaa, että kyse ei ole veronmaksun peruuntumisesta vaan lykkääntymisestä. Sijoittaja maksaa verot silloin, kun hän nostaa varat ulos tililtä. Se hetki koittaa ennemmin tai myöhemmin.
Hänen mukaansa on totta, että valtio kärsii veronmenetyksiä alkuvaiheessa, silloin, kun osakesäästötilejä perustetaan.
– Kun kymmenen vuotta kuluu, kaikki rullaa normaalisti. Ihmiset tekevät sijoituksia, nostavat tililtä rahaa ja maksavat veroja. Muutos pitää tehdä taloudellisesti hyvinä aikoina, koska valtio kestää verojen lykkääntymisen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1535627789730{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_line_chart x_values=”2000; 2001; 2002; 2003; 2004; 2005; 2006; 2007; 2008; 2009; 2010; 2011; 2012; 2013; 2014; 2015; 2016; 2017; 2018″ values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Suomalaiset%20yksityishenkil%C3%B6t%2C%20jotka%20omistivat%20Euroclear%20Finlandin%20arvo-osuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4%20olevia%20osakkeita.%20L%C3%A4hde%3A%20p%C3%B6rssis%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6%22%2C%22y_values%22%3A%22765762%3B%20794046%3B%20784613%3B%20789001%3B%20775406%3B%20749891%3B%20721579%3B%20697015%3B%20734107%3B%20777687%3B%20779097%3B%20820922%3B%20830652%3B%20832974%3B%20809073%3B%20798076%3B%20794086%3B%20806429%3B%20813278%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%5D”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Suomessa on tällä hetkellä 813 278 yksityistä osakesijoittajaa. Heidän määränsä on lisääntynyt vain vähän vuosituhannen alun jälkeen. Aina, kun osakesäästämisen veroja kiristetään, säästäjien määrä vähenee.
Kotitaloudet omistavat pörssiosakkeita yhteensä 38,5 miljardilla eurolla. Sijoitusrahastoihin kotitaloudet ovat sijoittaneet yhteensä 24,3 miljardia euroa.
Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Lisäksi pankkitileillä makaa iso summa, 87 miljardia euroa. Se on enemmän kuin osakkeissa ja rahastoissa yhteensä.
Pankkitilillä keskikorko liikkuu 0,14 prosentin tuntumassa. Inflaatio puolestaan on 1,4 prosenttia.
– Ihmiset siis menettävät rahaa koko ajan, Lounasmeri sanoo.
Hän ennustaa, että osakesäästötilin ottaminen käyttöön lisäisi ihmisten kiinnostusta sijoittamiseen.
Lounasmeri esittelee laskelman, joka on optimistinen, mutta ainakin teoriassa mahdollinen:
Kansalaiset innostuvat sijoittamisesta ja siirtävät pankkitililtä 10 miljardia euroa osakkeisiin. Onnekkaasti sijoitusten tuotto nousee korkeaksi ja potti kasvaa miljardi euroa vuodessa. Kansalaiset realisoivat voittonsa heti. He maksavat voitosta 300 miljoonaa euroa veroa.
– Jos rahat ovat pankkitilillä, valtio ei saa mitään verotuloja, Lounasmeri vertaa.
Kaikki tämä tietenkin edellyttää, että pörssistä löytyy tuottavia kohteita, joihin kansalaiset voivat varojaan sijoittaa.
Juuri nyt näyttää hyvältä. Viime vuonna Helsingin pörssiin listautui 13 uutta yritystä. Luvussa ovat mukana sekä päälista että pienille yrityksille tarkoitettu First North -lista, jossa vaatimukset ovat kevyemmät.
Kuluvan vuoden alkupuolella näille kahdelle listalle on listautunut seitsemän yritystä.
Tässäkin on kiinnostavaa nähdä, mitä Ruotsissa tapahtuu. Kuusi vuotta sitten Tukholman pörssi sai 11 uutta yritystä, kun Suomessa luku jäi kolmeen. Sen jälkeen listautumisinto on kasvanut molemmissa.
Tukholmassa ”into” tarkoitta jotain aivan muuta kuin Suomessa: viime vuonna pörssiin listautui peräti 96 uutta yritystä.
– Siellä kansankapitalismi on laajempaa kuin meillä. Kun yrittäjä saa idean, hän voi jo aikaisessa vaiheessa hakea kansalaisia laajasti mukaan, Lounasmeri sanoo.
Selitystä voi varmasti hakea nousukaudesta, joka ruotsalaisia on hellinyt vuosien ajan. Sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota vuoteen 2012, jolloin pörssiyritysten määrä alkoi kasvaa melkeinpä räjähdysmäisesti. Mitä sinä vuonna tapahtui? Ruotsissa otettiin käyttöön osakesäästötili.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1535631257429{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;background-color: #d6d6d6 !important;}”][vc_column][vc_line_chart x_values=”2000; 2001; 2002; 2003; 2004; 2005; 2006; 2007; 2008; 2009; 2010; 2011; 2012; 2013; 2014; 2015; 2016; 2017″ values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Helsingin%20p%C3%B6rssiin%20vuosina%202000-2017%20listautuneet%20yhti%C3%B6t.%20L%C3%A4hde%3A%20p%C3%B6rssis%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6%22%2C%22y_values%22%3A%2220%3B%209%3B%203%3B%202%3B%201%3B%205%3B%206%3B%204%3B%202%3B%202%3B%201%3B%200%3B%203%3B%206%3B%205%3B%2011%3B%2011%3B%2013%22%2C%22color%22%3A%22juicy-pink%22%7D%5D”][/vc_column][/vc_row]