Verkkouutiset kertoi tässä jutussaan alkuosan eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenten näkemyksistä, joita he esittävät Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä.
Mikä voisi olla seuraava konkreettinen askel Suomen ja Ruotsin syventyvässä puolustusyhteistyössä?
– Kattava ilma- ja merivalvonta. Ruotsi on tiedustelunsa suhteen valtavasti meitä edellä nykyisessä kyber- ja hybridimaailmassa. Meillä on paljon opiksi otettavaa heiltä, kokoomuksen Ilkka Kanerva sanoo.
Sdp:n Mika Kari puhuu laajemman puolustustarvikkeiden ja -teollisuuden välillä tehtävän yhteistyön puolesta.
Kokoomuksen Timo Heinosen mukaan askeleet puolustusyhteistyössä eivät ole kovin merkittäviä ilman liittoutumista.
– Esimerkiksi materiaalihankinnoissa meidän ei tule edetä yhdessä, jos se tarkoittaa tietyn valinnan tekemistä. Meidän tulee valita aina meille paras mahdollinen, on sitten kyse rynnäkkökivääreistä tai hävittäjistä, Heinonen toteaa.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärven mielestä ruotsalainen Gripen-hävittäjä Hornettien korvaajana pitää nostaa tosissaan pöydälle.
– Ruotsin kanssa olisi mahdollista kehittää hankinnan yhteydessä vahvaa teollista yhteistyötä, lujittaa teollista osaamisperustaa ja lisätä työllisyyttä sekä parantaa suomalaisten yritysten tilauskantaa, Mustajärvi tuumaa.
Jaana Pelkonen pitää toukokuussa 2016 järjestettyä yhteistä merisotaharjoitus Swefinexiä hyvänä esimerkkinä siitä, miten kahdenvälistä puolustusyhteistyötä voidaan tulevaisuudessa syventää.
– Harjoituksessa simuloitiin muun muassa sukellusvenetorjuntaa Gotlannin ympäristössä. Lopullisena päämääränä on muodostaa yhteinen merellinen taisteluryhmä, jota voidaan käyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa molemmille maille elintärkeän meriliikenteen suojaamiseen.
Hän korostaa, että molempien maiden etu on myös toimia yhdessä EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.
– Suomi toimii tämän vuoden NORDEFCO:n puheenjohtajana, jolloin voimme edistää muun muassa tilannekuvan vaihtoa, sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista sekä varakenttien käyttömahdollisuuksia sotilaallisessa tarkoituksessa.
– Suomelle on kansallisesti tärkeää saattaa loppuun lakimuutostyö, jonka yhtenä tarkoituksena on luoda kyky puolustusvoimille ottaa vastaan ja antaa kansainvälistä sotilaallista apua, Pelkonen sanoo.
”Yhteistyö jo nyt konkreettista”
Keskustan Mikko Savola mainitsee koulutuksen, harjoittelun ja tukikohtien käytön.
– Yhteinen osasto merivoimille on suunnitelmissa 2020 -luvulla. Myös maavoimien yhteistyötä tulee tiivistää. Suomi voisi olla aktiivinen kouluttaja Ruotsin maavoimille ja auttaa asevelvollisuuden ylösajamisessa, Savola toteaa.
Antti Kaikkosen mukaan Suomen ja Ruotsin välisiä konkreettisia askeleita voidaan katsoa sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.
– Pidemmän tähtäimen yhteistyötä voisivat olla esimerkiksi yhteiset osastot, kuten puolustusministeriöiden selvityksessä nostetaan esille. Yhteisistä osastoista saadaan synergiaetuja etenkin koulutuksen ja harjoittelun osalta. Myös ilma- ja merialueiden valvontaan voidaan edelleen kehittää yhteistyötä.
– Lyhyemmällä aikavälillä katsottuna yhteistyömme on jo nyt hyvin konkreettista, joten samaa latua tulee jatkaa. Koulutukset, yhteiset harjoitukset, satamien ja tukikohtien tehokkaampi yhteinen harjoituskäyttö tukevat molempien puolustusvoimien suorituskykyä ja vahvistavat keskinäistä yhteistoimintaa. Näissä voidaan ottaa myös uusia askelia, Kaikkonen tuumaa.
Perussuomalaisten Lea Mäkipää korostaa, että maavoimien koulutusyhteistyössä on vielä mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä.
Sdp:n Sirpa Paatero painottaa yhteisten harjoitusten ja tietojen vaihdon sekä mahdollisesti suurten hankintojen tärkeyttä.
Vihreiden Krista Mikkosen mielestä lainsäädännöllisiä esteitä yhteistyön syventämisessä pitää purkaa, ja puolustusyhteistyön on katettava kaikki puolustushaarat.
– Ruotsi ja Suomi voivat syventää yhteistä ilma- ja merivalvontaa sekä koulutusta sukellusveneiden ja muun tekniikan yhteiskäytössä, rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa. Huoltovarmuutta voidaan yhtenäistää. Tämä voi tarkoittaa kaluston korjaamista, lentokenttien yhteiskäyttöä, energian ja kuljetusreittien turvaamista ja kaluston turvaan viemistä kriisitilanteessa, Mikkonen sanoo.
Rkp:n Thomas Blomqvist haluaa syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja jatkaa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien integraatiota.
– Mielestäni Suomen ja Ruotsin entistä tiiviimpi puolustusyhteistyö ja puolustustemme pitkälle menevä yhteensovittamispotentiaali hyödyttävät molempia valtioita. En poissulje puolustusliittoa, Blomqvist tuumaa.
Markku Pakkanen mainitsee mahdollisten yhteisten harjoitusten järjestämisen ja osallistumisen yhdessä kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan.