Valko-Venäjän strategisesti tärkeän sijainnin vuoksi sekä Eurooppa että Venäjä seuraavat tarkkaan Valko-Venäjän tilannetta ja keskustelua edessä olevasta vallanvaihdosta. Presidentti Aljaksandr Lukašenka on ollut vallassa yli 26 vuotta.
Lukašenkan vastaiset mielenosoitukset jatkuivat ennätyksellisen suurina viime viikonlopun aikana. Alkuviikoksi odotetaan uusia mielenilmauksia ja suurten valtionyritysten lakkoilmoituksia. Turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoituksia väkivaltaisesti viime viikolla.
– Kreml ei ole kiintynyt Lukašenkaan: se on saanut tarpeekseen hänestä. Kreml ei voi kuitenkaan antaa Valko-Venäjän seurata Ukrainan jalanjälkiä ja muuttua toiseksi Venäjän vastaiseksi, Natoon nojaavaksi linnakkeeksi rajallaan, toteaa Carnegie Moscow Center -ajatushautomon johtaja Dmitri
Trenin analyysissaan.
– Se ei voi myöskään sallia verilöylyyn johtavan kapinan syttymistä.
Hänen mukaansa Venäjällä on neljä vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto on sotilaallinen väliintulo, jonka avulla liittolaismaa Valko-Venäjän tilanne saataisiin vakautettua.
– Tätä pitäisi kuitenkin välttää kaikin keinoin, koska sillä olisi väistämättä tuhoisia seurauksia.
Toinen vaihtoehto on olla tekemättä mitään eli antaa Lukašenkan kaatua ja toivoa, että hänen seuraajansa ottaa huomioon Valko-Venäjän ja Venäjän läheiset suhteet.
– Se olisi kuitenkin liian riskialtista. Vallankumous saattaisi muuttua verilöylyksi, minkä seurauksena Kremlin olisi pakko turvautua ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Kolmas vaihtoehto on Lukašenkan huonojen länsisuhteiden hyväksikäyttö. Samalla hänet siirrettäisiin lähemmäs Venäjän kylkeen.
– Tällä olisi kuitenkin kielteisiä vaikutuksia, koska Venäjästä tulisi tuhoon tuomitun Valko-Venäjän hallinnon rikostoveri.
Neljäs vaihtoehto on suunnata katse Lukašenkan jälkeiseen aikaan ja junailla vallanvaihto Minskissä.
– Tämä vaihtoehto tarkoittaisi Valko-Venäjän poliittisen siirtymävaiheen helpottamista vakuuttamalla Lukašenkalle, että eläköityminen maanpaossa on hänelle vähiten huono vaihtoehto nykyisissä olosuhteissa.
– Samalla pitäisi auttaa uutta, väliaikaista poliittista johtoa valtaannousussa ja vaalien järjestämisessä.
Treninin mukaan Kreml haluaa käyttää Valko-Venäjän kriisin hoitamisessa keinoja, joiden avulla maa saadaan pidettyä hyvänä naapurina ja luotettavana kumppanina, koska Venäjä ei halua toisintoa Ukrainan tapahtumista.
Valko-Venäjän opposition mukaan presidentti Lukašenka väärensi viikko sitten pidettyjen presidentinvaalien tuloksen. Virallisten tulosten mukaan hän sai äänistä 80 prosenttia. Lukašenka on todennut, että uusia vaaleja ei järjestetä. Hän sanoi maanantaina voivansa jakaa vallan, mutta ei painostuksen alla. Samaan aikaan mielenosoituksia ja lakkoja on tullut entistä enemmän.