[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-00″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomus hyväksyy syyskuussa puoluekokouksessaan uuden tavoiteohjelman. Se sijoittuu puolueen ohjelmissa arvojen ja periaateohjelman, joissa kuvataan puolueen olemusta ja pitkän aikavälin arvomaailmaa, alapuolelle. Tavoiteohjelmassa kerrotaan, mitä puolue haluaa lähivuosina. Nykypäivä on poiminut ohjelmasta kiinnostavimmat kohdat.
Ensimmäinen sana kokoomuksen ohjelman tekstissä on koronakriisi. Puolue antaakin ohjelmassaan suuren painon viruksen merkitykselle, mutta samalla se jo visioi Suomea, jossa Suomi on rakennettu uudelleen pandemian jälkeen. Keskeisiä termejä ovat työ, yrittäminen, luovuus, koulutus, turvallisuus ja kestävä kehitys.
Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kokoomuksen perinteisiin tehtäviin. Nyt puolue tavoittelee, että poliisien määrää lisätään kahdeksaan tuhanteen, joka olisi lähellä muita Pohjoismaita.
Tällä hetkellä Suomessa on 7 000 poliisia eli väkilukuun nähden vähiten Euroopassa, kertoo tilastoja kokoava Eurostat-laitos. Suomen hallitus on todennut ohjelmassaan, että määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä.
Myös rikostutkintaan on lisättävä voimavaroja, jotta muutkin kuin vakavat rikokset voidaan tutkia ja saada tekijät vastuuseen, kokoomus toteaa. Lisäksi rangaistuksia on kovennettava, etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten osalta.
Ulkoiseen turvallisuuteen kuuluu aseellinen maanpuolustus. Kokoomus toteaa, että yksilönvapautta voi rajoittaa vain hyvästä syystä, mutta maanpuolustus luetaan sellaiseksi.
Puolue haluaa nostaa puolustusmäärärahojen osuuden kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Korotus olisi merkittävä, koska tällä hetkellä Suomi käyttää maanpuolustukseen runsaat kolme miljardia euroa, mikä on vain 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ensi vuonna puolustusbudjetti tosin ponnahtaa lähelle viittä miljardia euroa, koska hävittäjähankintoihin varataan 1,7 miljardia euroa. Kahden prosentin raja ylittyy samalla.
Sotilasliitto Nato on asettanut suositukseksi, että puolustusbudjetin pitää olla kaksi prosenttia bkt:sta. Kokoomus ehdottaakin, että Suomen on haettava jäsenyyttä lähivuosina.
Lisäksi Suomen pitää korvata täysimääräisesti ”poistuvat suorituskyvyt”, kokoomus toteaa. Tekstissä ei tarkenneta vaatimusta, mutta lähivuosien merkittävin päätös on korvata Hornet-hävittäjät uusilla. Täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa 64 hävittäjän ostamista.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1598343014134{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-01″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Turvallisuuteen sisältyy myös maahanmuuton hallinta, ovathan kansojen vaellukset johtaneet kautta historian monenlaisiin muutoksiin, sekä myönteisiin että kielteisiin. Kokoomus toteaa, että Eurooppaan kohdistuu valtava siirtolaisuuden paine, jota täytyy hallita vaikuttamalla sen juurisyihin. Se tarkoittaa, että elinoloja lähtömaissa pitää parantaa.
– Meidän on pidettävä kiinni kehitysyhteistyömäärärahojen bkt-osuuden 0,7 prosentin tavoitteesta, puolue linjaa.
Jo vuonna 1970 YK asetti tämän tavoitteen kehitysavulle, ja vastaavan tavoitteen asetti EU vuonna 2005. Lukeman ovat saavuttaneet Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Iso-Britannia. Suomessa osuus oli viime vuonna 0,41 prosenttia.
Kokoomus myös ehdottaa, että EU-jäsenmaat siirtäisivät kehitysyhteistyön EU:n tehtäväksi, jotta kohdemaat saisivat parhaan mahdollisen avun.
Tuen ehdoksi pitäisi asettaa, että tukea saavat valtiot ottavat vastaan omat kansalaisensa, jos näillä ei ole perustetta jäädä Suomeen, kokoomus toteaa. Esimerkiksi Irak saa kehitysapua Suomesta, mutta Suomi ei voi palauttaa Irakin kansalaisia kotimaahansa, koska palautussopimusta ei ole. Palautus koskee esimerkiksi tilanteita, joissa Suomi ei myönnä irakilaiselle turvapaikkaa.
Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, kokoomus toteaa.
– On haihattelua kuvitella, että elintasomme pysyy nykyisellään, jos maamme ei pysty houkuttelemaan aktiivista, työteliästä väkeä myös muualta.
Tavoitteeksi pitää kokoomuksen mukaan asettaa, että Suomi rekrytoi vuosittain 20 000 työntekijää ulkomailta. Lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä pitää helpottaa myöntämällä näille kahden vuoden oleskelulupa.
– Rakentaisimme houkuttelevan lukukausimaksujen ja opintolainojen hyvitysmallin niille täällä opiskelleille ulkomaalaisille, jotka jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen töihin.
Samaan aikaan pitää vähentää turvapaikanhakijoiden maahantuloa ja vahvistaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Se tarkoittaa, että kaikkein hädänalaisimmat pääsevät Suomeen, ja heidät valitaan suoraan lähtömaista.
Kokoomus ehdottaa rajamenettelyä, jossa turvapaikanhakija odottaa rajalla, kunnes hakemus on käsitelty. Tällä hetkellä hän saa odottaa sitä Suomen sisällä.
Puolueen mielestä pysyvän oleskeluluvan ehdoksi pitää asettaa, että hakija on väliaikaisen luvan aikana tehnyt töitä ja oppinut riittävästi suomea tai ruotsia. Törkeitä rikoksia ei sallita.
Taloudesta huolehtiminen on turvallisuuden ohella toinen kokoomuslaisen toiminnan kulmakivi. Verojen keventäminen on kautta vuosien kuulunut puolueen työkalupakkiin.
– Keventäisimme työn verotusta niin, että kaikkien palkkatulosta kannettavien verojen yhteenlaskettu rajaveroaste on korkeintaan 50 prosenttia.
Rajavero tarkoittaa lisätuloista maksettavan veron osuutta. Se on seurausta verotuksen progressiivisuudesta eli siitä, että kun tulot kasvavat, kasvaa myös veroprosentti. Tällä hetkellä korkein rajaveroaste on Veronmaksajien keskusliiton mukaan 60,6 prosenttia.
Verojen keventäminen rahoitettaisiin menosäästöillä ja poistamalla verotukia, kuten ”tiettyjen jäsenmaksujen verottomuus”. Jälkimmäistä ehdotusta ei tavoiteohjelmassa tarkenneta, mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi ammattiliiton jäsenmaksuja, jotka saa nykyisin vähentää verotuksessa.
Kokoomus haluaa myös poistaa ”muuttoveron” eli asuntokaupan varainsiirtoveron. Tällä hetkellä asunnon ostaja maksaa veroa kaksi prosenttia myyntihinnasta ja kiinteistön ostaja neljä prosenttia.
Autoverosta kokoomus luopuisi asteittain ja aloittaisi vähäpäästöisistä ajoneuvoista. Vastapainoksi se korottaisi vuotuista ajoneuvoveroa sekä verottaisi auton hiilipäästöjä.
Lämmityksessä pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista, joten kokoomus ehdottaa hiiliveroa, joka nousee vähitellen. Fossiilisilta polttoaineilta puolue poistaisi energiaveron palautuksen. Nykyisin valtio palauttaa vuosittain teollisuudelle noin 230 miljoonaa euroa sen maksamista energiaveroista. Vajaa kolmasosa koskee fossiilisia polttoaineita.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1598343014134{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokonaisveroastetta täytyy painaa kohti EU:n keskiarvoa, kokoomus vaatii. Kokonaisveroaste kertoo, kuinka paljon valtio ja kunnat keräävät veroja bruttokansantuotteeseen nähden.
Kokoomus myös ehdottaa, että työntekijät voisivat nykyistä enemmän osallistua yritysten hallintoon.
– Tavoitteena on luottamuksen ja yhteishengen edistäminen työpaikoilla sekä näkemyksen vahvistaminen yrityksen ja työntekijöiden intressien yhteisyydestä.
OECD:n mukaan EU-keskiarvo on noin 40 prosenttia. Suomen kokonaisveroaste on noin 43 prosenttia, mikä nostaa Suomen verottajan neljännelle sijalle EU:ssa. Kireintä verotus on Ranskassa.
Ilmastonmuutos ja sen torjumiseen tarvittavat toimet ovat olleet tämän vuosituhannen suuria poliittisia kiistakapuloita. Useimmat ihmiset ajattelevat, että toimia tarvitaan, mutta erimielisyyttä syntyy siitä, mitä tulee tehdä
– Keskustelua ilmastotoimista, hallitsee liiaksi pelko. Toisaalta pelätään, että toimet ovat riittämättömiä, toisaalta sitä, miten ne muuttavat omaa elämää, toteaa kokoomus.
Puolueen mielestä syyllistäminen ja ahdistuksen lisääminen eivät johda mihinkään, vaan tulee keskittyä teknisten ratkaisujen kehittämiseen.
– Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa. — On silti tärkeää, että Suomi sitoutuu tekemään oman osansa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
Kokoomus haluaa laajentaa päästökaupan koskemaan kiinteistöjen lämmittämistä ja liikennettä. Päästökaupassa hiilen päästäjä joutuu ostamaan markkinoilta päästöoikeuksia.
Tulevaisuudessa energiatukea pitää maksaa muihin kuin polttamiseen perustuviin teknologioihin. Esimerkiksi kotitalouksille voisi tarjota verohelpotuksia ja investointiavustuksia, jos ne vaihtavat vaikkapa öljylämmityksen lämpöpumppuihin.
Lämpöpumppujen sähkövero tulisi laskea EU-minimiin silloin, kun niillä lämmitetään isoja kiinteistöjä, kokoomus haluaa. Maan hallitus on pohtinut samaa, kun se päätti viime helmikuussa, että kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput siirretään alempaan veroluokkaan 2.
Turpeen merkittävän energiakäytön kokoomus haluaa kieltää vuonna 2032. Tavoitetta tukee kiristyvä päästökauppa ja turpeen veroedun alasajo, puolue toteaa.
– Auttaisimme turvetuottajia oikeudenmukaisuuden nimissä ja tukisimme turvetuotannosta poistuvien alueiden metsitystä.
Kaupunkien joukkoliikenteestä tulee tehdä päästötöntä 2030-luvulla. Lentoliikenteelle voidaan asettaa päästövero, kunhan se koskee koko EU:ta, kokoomus linjaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1598343014134{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Itämerta on suojeltava vähentämällä fosforin valumista, kokoomus toteaa. Lannasta puolestaan voi valmistaa esimerkiksi biokaasua. Ravinnekuormituksen vähentämiseen voi käyttää EU-tukia.
– Kohdentaisimme toimia ja rahoitusta erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle. Jokaisen Itämeren rantavaltion on myös hoidettava oma osuutensa.
Kokoomus haluaa lisätä Metso-suojeluohjelman rahoitusta ja käyttää varoja muun muassa soidensuojeluun.
– Loisimme edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille.
Korkeakoulututkinto tulisi olla tulevaisuudessa joka toisella suomalaisella, kokoomus haluaa. Puolueen mielestä valtion pitää myydä omaisuuttaan ja käyttää tulot opiskeluun ja tutkimukseen.
– Vahvistaisimme korkeakoulujen taloudellista autonomiaa miljardiluokan pääomituksilla, puolue esittää.
Jo aiemmin valtio on käyttänyt yliopistojen pääomittamiseen runsaat miljardi euroa. Korkeakoulujen rahoitusmalli muuttui runsaat kymmenen vuotta sitten porvarihallituksen aikana. Silloin yliopistojen autonomiaa lisättiin, ja kokoomus toivoo, että sama kehitys jatkuu, jotta tutkimuksessa oltaisiin maailman kärkeä.
Kokoomuksessa halutaan myös nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyisin se jää 2,7 prosenttiin. Suurimmaksi osaksi tki-rahoitus tulee yrityksiltä, jotka vastaavat noin kahdesta kolmasosasta rahoituksesta.
Joka kahdeksas poika ei peruskoulun jälkeen osaa kunnolla lukea, kirjoittaa, eikä laskea. Tästä seuraa toisaalta kärsimystä nuorelle itselleen, toisaalta hankaluuksia koko yhteiskunnalle.
Jo aiemmin kokoomus on linjannut, ettei se kannata oppivelvollisuuden pidentämistä, vaan että ongelmanuoria autetaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Ohjelmassa puolue jatkaa samalla linjalla.
– Jos jo ennen peruskoulua jää tiedoissa, taidoissa ja sosiaalisissa kyvyissä ikätovereistaan jälkeen, takamatkaa ehtii aikuisikään mennessä kertyä niin paljon, ettei mahdollisuuksien tasa-arvo toteudu.
Kokoomuksen mukaan on tärkeää, että varhaiskasvatus pidetään laadukkaana. Puolue haluaa laajentaa maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen koskemaan kaikkia ikäluokkia eli 3–5-vuotiaita. Se on ollut tavoitteena jo pitkään.
Kokoomus haluaa myös poistaa työntekijän palkkaamiseen liittyvän ”äitiriskin”, joka tarkoittaa, että nuorten naisten on vaikeaa löytää töitä, koska työnantajat pelkäävät tämän jäävän äitiyslomalle.
Nykytilanteessa ongelma on, että työnantaja joutuu maksamaan äitiysvapaan ajalta työntekijälle palkkaa. Kela korvaa työnantajalle osan kuluista, mutta ei kaikkea. Lapsen isän työnantajan kulut jäävät pienemmiksi.
Kokoomus haluaa parantaa yrittäjien asemaa.
– Vanhemmuuden kustannukset on siirrettävä kokonaan pois työnantajalta valtion vastuulle. — Haluamme, että Suomessa on lapsimyönteinen ja perheystävällinen ilmapiiri, jossa nuoret uskaltavat perustaa perheen ja jossa vanhemmuus näyttäytyy turvallisena vaihtoehtona.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1598343014134{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-04″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Päihdeongelmaisia ja riippuvuuksista kärsiviä pitää auttaa tehokkaasti, kokoomus vaatii. Huumevieroitukseen pitää päästä helposti vailla pelkoa siitä, että saa rikollisen leiman.
Yksi riippuvuuden muoto on liiallinen uhkapelaaminen.
Suomi, kuten useimmat muutkin valtiot, rajoittavat pelaamista monin tavoin. Suomen erikoisuus on, että uhkapelit on keskitetty Veikkaukseen, jolle on EU:n luvalla myönnetty osittainen monopoli. ”Osittainen” viittaa siihen, että pelaamista ja pelimarkkinointia eivät saa muut Suomessa harjoittaa, mutta internet-pelaaminen ulkomaisten tarjoajien sivuilla on silti mahdollista.
Veikkauksen toiminnan rajat herättävät säännöllisesti intohimoja. Viime kuukausina yhtiötä on arvosteltu siitä, että peliongelmaiset voivat pelata liian vapaasti.
Rahapelien aiheuttamaa riippuvuutta voidaan torjua asettamalla peliautomaatit suljettuihin tiloihin, joihin pääsyä valvotaan, kokoomus toteaa. On tuettava niitä ihmisiä, jotka pyrkivät eroon pelihimostaan.
– Veikkauksen peleihin on voitava omasta pyynnöstä saada elinikäinen porttikielto.
Rahapelipolitiikassa pitää asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi, että ongelmia vähennetään. Se johtaa veikkaustuottojen kutistumiseen, joten pitää etsiä uusia keinoja, joilla turvataan esimerkiksi liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin rahoitus, kokoomus sanoo. Kaikki nämä saavat rahaa veikkausvoitoista.
Paljon muutakin mahtuu kokoomuksen 47-sivuiseen tavoiteohjelmaan, johon voi myös tutustua puolueen verkkosivuilla.
Tässä vielä pari täsmätavoitetta: Alkon monopoli purettava. Apteekkiluvat vapautettava. Neuvolatarkastus lapsilisän ehdoksi. Sote hoidettava kunnissa, maakuntia ei pidä perustaa. Pienydinvoimaloiden lupia helpotettava. Ei sähköisille vaaleille. Hiilitullit EU:n rajoille. Sähkön siirtohinnat kuriin. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys poistettava.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1598343014134{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tavoiteohjelma-05″][/vc_column][/vc_row]