Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti 30. toukokuuta 2023 sanomalehti Chosunin haastattelussa toiveensa saada Etelä-Koreasta ilmatorjuntajärjestelmiä. Hän toivoi, että Etelä-Korean hallinto tulkitsisi ne puolustuksen tueksi, ei aseavuksi, josta maa on kieltäytynyt. Zelenskyi viittasi epäsuorasti Etelä-Korean presidentin Yoon Suk-yeolin huhtikuiseen lausuntoon, jossa tämä lupasi maansa harkitsevan humanitaarisen ja taloudellisen apunsa laajentamista, mikäli Venäjä jatkaa hyökkäyksiään siviilejä vastaan. Hän itse muistutti Etelä-Korean saaneen huomattavaa ulkomaista apua vuosina 1950–53.
Eteläkorealaisesta ilmatorjuntakalustosta saattaakin tulla maan ensimmäinen suora sotilaallinen apu Ukrainalle. Etelä-Korealla olisi tähän tarkoitukseen varsin laaja kokoelma järjestelmiä.
Matalatorjuntaan löytyy ranskalaista Mistral-järjestelmää ulkoisesti muistuttava Chiron-olkapääohjus (KP-SAM Shingung), joka on ollut Etelä-Korean maavoimien käytössä jo 20 vuotta. Chiron on klassinen olkapääohjus, jossa on infrapunahakupää ja noin seitsemän kilometrin kantama.
Maavoimilta löytyy ilmatorjuntapanssarivaunu M163 VADS, jossa on lähes legendaarinen 20 mm:n Vulcan-tykki. Sen tulinopeus on 3 000 laukausta minuutissa, mikä yhdessä järjestelmän tutkan kanssa tekisi siitä ihanteellisen työkalun iranilaisvalmisteisten Shahed- vaanivien aseiden torjuntaan. Vaunuja ollaan vähitellen poistamassa käytöstä. Niitä on jäljellä noin 150.
M163:t korvataan Hanwha Defensen valmistamilla K30 Biho -ilmatorjuntavaunuilla, joissa on sekä kaksi 30 mm:n tykkiä että Chiron-järjestelmän ohjuksia. Tutkan lisäksi järjestelmässä on infrapuna- ja optinen maalinosoitus. Bihoja on käytössä jo noin 170 yksikköä.
Etelä-Korealta löytyisi yhä noin 80 Boforsin 40L70 -ilmatorjuntatykkiä. Tätä 40 mm:n asetta on jo Ukrainan käytössä. Latvia ja Alankomaat ovat toimittaneet yhteensä 53 40L70:tä.
Ukrainan puolelta päätoive voisi kuitenkin olla keskimatkan ilmatorjuntajärjestelmä KM-SAM, joka on otettu käyttöön vuonna 2017. Mielenkiintoisesti yhdessä Venäjän kanssa kehitetyn järjestelmän tutka, tulenjohtokeskus ja tutkahakeutuva ohjus ovat venäläisen Almaz-Antey-konsernin valmistamia. Niitä käytettiin Venäjällä S-350 Vityaz -ilmatorjuntajärjestelmän perustana.
KM-SAM pystyy torjuntaan 40 km:n päässä ja 20 km:n torjuntakorkeuteen. Niitä arvioidaan olevan käytössä 72 yksikköä. Järjestelmä on kuitenkin Etelä-Korean ainoa keskimatkan ilmatorjuntajärjestelmä, mikä tekee siitä ongelmallisen Ukrainaan toimittamisen kannalta. Sen yläpuolella heillä on ainoastaan 48 Patriot-järjestelmää PAC-3-ohjuksineen.
Jos Soul suostuu toimittamaan ilmatorjuntaa, tykit ovat käytännössä todennäköisimmät vaihtoehdot. Koska Etelä-Korea pystyy tunnetusti myös valmistamaan järjestelmiä nopeasti, heiltä löytyisi myös uusi, panssaroitu Hundai Rotem K-808 KW2 -ilmatorjunta-ajoneuvo. Siinä on kaksi 30 mm:n tykkiä ja infrapuna- ja optinen maalinosoitus. Se on hieman yksinkertaistettu versio K30 Bihosta, mutta tämä järjestelmä voidaan asentaa myös pyörälavetille.
