Verkkouutiset

Etelä-Koreassa seurataan uutisia Pohjois-Korean rakettilaukaisuista. AFP / LEHTIKUVA / JUNG YEON-JE

Tätä Etelä-Korea voi tarjota Ukrainan ilmatorjunnalle

Soulilta löytyy hyvä valikoima kipeästi kaivattuja tykki- ja ohjusjärjestelmiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti 30. toukokuuta 2023 sanomalehti Chosunin haastattelussa toiveensa saada Etelä-Koreasta ilmatorjuntajärjestelmiä. Hän toivoi, että Etelä-Korean hallinto tulkitsisi ne puolustuksen tueksi, ei aseavuksi, josta maa on kieltäytynyt. Zelenskyi viittasi epäsuorasti Etelä-Korean presidentin Yoon Suk-yeolin huhtikuiseen lausuntoon, jossa tämä lupasi maansa harkitsevan humanitaarisen ja taloudellisen apunsa laajentamista, mikäli Venäjä jatkaa hyökkäyksiään siviilejä vastaan. Hän itse muistutti Etelä-Korean saaneen huomattavaa ulkomaista apua vuosina 1950–53.

Eteläkorealaisesta ilmatorjuntakalustosta saattaakin tulla maan ensimmäinen suora sotilaallinen apu Ukrainalle. Etelä-Korealla olisi tähän tarkoitukseen varsin laaja kokoelma järjestelmiä.

Matalatorjuntaan löytyy ranskalaista Mistral-järjestelmää ulkoisesti muistuttava Chiron-olkapääohjus (KP-SAM Shingung), joka on ollut Etelä-Korean maavoimien käytössä jo 20 vuotta. Chiron on klassinen olkapääohjus, jossa on infrapunahakupää ja noin seitsemän kilometrin kantama.

Maavoimilta löytyy ilmatorjuntapanssarivaunu M163 VADS, jossa on lähes legendaarinen 20 mm:n Vulcan-tykki. Sen tulinopeus on 3 000 laukausta minuutissa, mikä yhdessä järjestelmän tutkan kanssa tekisi siitä ihanteellisen työkalun iranilaisvalmisteisten Shahed- vaanivien aseiden torjuntaan. Vaunuja ollaan vähitellen poistamassa käytöstä. Niitä on jäljellä noin 150.

M163:t korvataan Hanwha Defensen valmistamilla K30 Biho -ilmatorjuntavaunuilla, joissa on sekä kaksi 30 mm:n tykkiä että Chiron-järjestelmän ohjuksia. Tutkan lisäksi järjestelmässä on infrapuna- ja optinen maalinosoitus. Bihoja on käytössä jo noin 170 yksikköä.

Etelä-Korealta löytyisi yhä noin 80 Boforsin 40L70 -ilmatorjuntatykkiä. Tätä 40 mm:n asetta on jo Ukrainan käytössä. Latvia ja Alankomaat ovat toimittaneet yhteensä 53 40L70:tä.

Ukrainan puolelta päätoive voisi kuitenkin olla keskimatkan ilmatorjuntajärjestelmä KM-SAM, joka on otettu käyttöön vuonna 2017. Mielenkiintoisesti yhdessä Venäjän kanssa kehitetyn järjestelmän tutka, tulenjohtokeskus ja tutkahakeutuva ohjus ovat venäläisen Almaz-Antey-konsernin valmistamia. Niitä käytettiin Venäjällä S-350 Vityaz -ilmatorjuntajärjestelmän perustana.

KM-SAM pystyy torjuntaan 40 km:n päässä ja 20 km:n torjuntakorkeuteen. Niitä arvioidaan olevan käytössä 72 yksikköä. Järjestelmä on kuitenkin Etelä-Korean ainoa keskimatkan ilmatorjuntajärjestelmä, mikä tekee siitä ongelmallisen Ukrainaan toimittamisen kannalta. Sen yläpuolella heillä on ainoastaan 48 Patriot-järjestelmää PAC-3-ohjuksineen.

Jos Soul suostuu toimittamaan ilmatorjuntaa, tykit ovat käytännössä todennäköisimmät vaihtoehdot. Koska Etelä-Korea pystyy tunnetusti myös valmistamaan järjestelmiä nopeasti, heiltä löytyisi myös uusi, panssaroitu Hundai Rotem K-808 KW2 -ilmatorjunta-ajoneuvo. Siinä on kaksi 30 mm:n tykkiä ja infrapuna- ja optinen maalinosoitus. Se on hieman yksinkertaistettu versio K30 Bihosta, mutta tämä järjestelmä voidaan asentaa myös pyörälavetille.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)