Tästä syystä Suomi on pohjoisen köyhin kansa

Professorin mukaan historia selittää varallisuuseroa Ruotsin kanssa.
Suomalaisten nettovarallisuus on kaukana ruotsalaisten tasosta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Suomalaisten nettovarallisuus on kaukana ruotsalaisten tasosta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomen ja Ruotsin varallisuuserolla on pitkä historia, kirjoittaa taloushistorian professori emeritus Ilkka Nummela Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Hän kommentoi HS:n juttua, jonka mukaan suomalaisilla on keskimäärin huomattavasti vähemmän nettovarallisuutta kuin ruotsalaisilla, norjalaisilla ja tanskalaisilla.

Professorin mukaan maiden välinen varallisuus- ja elintasoero ei ole pelkästään 2000-luvun ilmiö. Suomi on ollut aina Ruotsia köyhempi.

– Ero Ruotsin ja Suomen välillä kasvoi Agnus Maddisonin millennium-tutkimuksen mukaan tuntuvasti 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun talouden uudenaikaistuminen käynnistyi aikaisemmin Pohjanlahden tuolla kuin tällä puolen. Tulotasoihin syntynyt ero näkyi kumuloituneena varallisuudessa, hän kirjoittaa.

– Maittemme välinen tulotasoero oli suurimmillaan ensimmäinen maailmansodan aikoihin, jolloin bruttokansantuotetta kertyi yhtä ruotsalaista kohti yhtä paljon kuin kahta suomalaista kohti. Ero maittemme välillä supistui maailmansotien välillä jonkin verran.

Suomi on Nummelan mukaan sittemmin kirinyt elintasossa Ruotsia, mutta maa ei ole pysynyt länsinaapurinsa tahdissa.

– Onko maittemme välisessä elintaso-ottelussa käynyt kuten urheilussa usein: perässä tulleen voimat riittävät saavuttamaan edellä menevän, mutta ne eivät riitä jatkamaan yhtä matkaa, hän pohtii.

Professori toteaa, että Suomi oli vuonna 2000 lähes samalla tasolla Ruotsin kanssa. Sen jälkeen ero on kasvanut.

– Tulotasoerot näkyvät nytkin kumuloituneina varallisuuseroina, jotka eivät ole hetkessä syntyneitä. Lääkkeeksi tähän ei kai auta muu kuin lisätä tekeviä käsiä, olla töissä pitempään ja tehdä paremmin tuottavaa työtä.

Mainos