Check Pointin tietoturvaseminaarissa Helsingissä selvisi, minkä vuoksi: 70 prosenttia uhreista maksaa lunnaat, vaikka niin ei virallisten ohjeiden mukaan pitäisi missään tapauksessa tehdä.
Jos tietoturva-asiantuntija Magnus Sköld Check Pointin Euroopan organisaatiosta olisi kyberrikollinen, myös hän valitsisi työkalukseen kiristyshaittaohjelmat. Ne ovat rikollisten kannalta monin tavoin käytännöllisempiä kuin muut haittaohjelmatyypit.
– Madoilla, pankkitroijalaisilla, näppäintoimintojen tallentajilla ja bottiverkoilla saa saaliiksi vain dataa, jonka myyminen on vaivalloista ja kallista. On huomattavasti helpompaa ja tuottoisampaa myydä data takaisin sen omistajalle. Usein uhri on erittäin motivoitunut saamaan tietonsa takaisin, Sköld kertoi.
Vuosi 2016 oli kiristäjille erityisen hyvä. Sköldin mukaan kyberrikolliset onnistuivat syöttämään kiristyshaittaohjelman 40 prosenttiin yritysverkoista, ja 70 prosenttia kiristyksen kohteeksi joutuneista maksoi lunnaat.
Yli puolet Yhdysvalloissa kiristetyistä maksoi yli 10 000 dollaria ja joka viides yli 40 000 dollaria saadakseen tietonsa takaisin. Niin FBI kuin Suomen Viestintävirastokin ohjeistavat, ettei kiristäjille pidä missään tapauksessa maksaa.
Tänä vuonna kiristäjien tahti ei ole ainakaan hiljentynyt. WannaCry aiheutti ongelmia muun muassa Britannian terveydenhuollossa. NotPetya tuli kalliiksi esimerkiksi konttialuksistaan tunnetulle logistiikkayhtiö Maerskille.
Uusimpana on liikkeellä BadRabbit, joka levisi etenkin Itä-Euroopassa ennen viime viikolla raportoitua pysähtymistään.
Check Pointin laskujen mukaan kiristysohjelmien osuus suomalaisissa yritysverkoissa tavatuista haittaohjelmista oli tämän vuoden alkupuoliskolla 48 prosenttia. Mobiilihaittaohjelmien osuus oli 26 prosenttia, sama kuin pankkitroijalaisten. Koko Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan vastaavat luvut olivat 56, 16 ja 28 prosenttia.
Harva ilmoittaa poliisille
– Kiristysohjelmien suosio rikollisten keskuudessa johtuu myös heidän kannaltaan turvallisen maksutavan kehittymisestä. Bitcoin-maksujen vastaanottajaa ei pystytä jäljittämään. Maksaminen onnistuu helposti verkossa, eikä myöskään uhrin tarvitse kertoa siitä kenellekään. Harva ilmoittaa poliisille, koska asialle ei haluta julkisuutta, Sköld sanoi.
Uusia kiristyshaittaohjelmia lähtee liikkeelle päivittäin. Kehittyneimmät uudet kiristyshaittaohjelmat osaavat salata uhrin tietokoneen sisällön lisäksi myös hänen pilvipalveluissa sijaitsevat varmuuskopionsa.
Turvassa eivät ole edes IoT-kodinkoneet. Niillä ei toki säilytetä dataa, mutta kiristyshaittaohjelma voi jumittaa laitteen. Kamera tai termostaatti käynnistyy jälleen, kun uhri on maksanut lunnaat.
Sköld kertoi, että valvontakamera on kätevä kiristykseen toisellakin tapaa.Kameran hallinnan hankkinut rikollinen voi kuvata, mitä uhrin tiloissa tapahtuu ja uhata julkistaa nauhan, ellei lunnaita makseta.
Magnus Sköldin mukaan paljonkin on kuitenkin tehtävissä kiristysohjelmia vastaan.
– Esimerkiksi WannaCry iski vain laitteisiin, joiden ohjelmisto oli vanhentunut. Ohjelmistojen pitäminen aina ajan tasalla on perusasia. Yritysten tulee myös jatkuvasti kouluttaa henkilöstöään, jotta nämä osaavat varoa epäilyttäviä linkkejä. Kaikkea ei ole pakko klikata, hän sanoo.
– Varmuuskopioiden tekeminen on yleinen neuvo, mutta sen toteuttaminen tarpeeksi kattavasti on vaikeaa. Harva varmuuskopioi tarpeeksi usein – kerran päivässä ei yleensä riitä. Paras keino on ehkäistä hyökkäykset ennalta. Yritysten käyttöön on markkinoilla tehokkaita menetelmiä, Sköld totesi.