Vapaussoturi-lehti on julkaissut katsauksen Suomen pääkaupungissa toteutumatta jääneeseen vuoden 1918 Vapaudenpatsaaseen. ”Suomen Vapaudenpatsas” on Vaasassa ja muistomerkkejä on muuallakin, mutta Helsingissä on vain Vanhankirkonpuiston muistomerkki paikallisille ja saksalaisille kaatuneille.
Helsingin Vapaudenpatsasta suunniteltiin ja sille kerättiin rahaa jo tammikuussa 1918 – siis ennen sotaa. Pari viikkoa myöhemmin alkoi punakapina.
Keväällä 1920 Helsingin kaupunginvaltuusto asetti viiden hengen muistopatsastoimikunnan. Puheenjohtajaksi tuli yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri Onni Tarjanne. Vasemmisto kutsui hanketta luokkasodan muistomerkiksi; toimikunta puhui itsenäisyystaistelun muistomerkistä.
Patsasta suunniteltiin Helsinkiin ensin Erottajalle. Tampereen Vapaudenpatsas pystytettiin 1921. Helsingin toimikunta ei tuolloin ollut vielä edes kokoontunut.
Vuonna 1925 Itsenäisyyden Liitto yritti uudestaan ja asetettiin uusi toimikunta. Eduskunta myönsi patsashankkeelle 100 000 markkaa. Nyt ykkösvaihtoehtona pidettiin Tähtitorninmäkeä. Nuori arkkitehti Alvar Aalto esitti Tähtitorninmäen muistomerkiksi urheilustadionia.
Suunnittelukilpailuun tuli 33 ehdotusta. Voittajaksi tuli Gunnar Finnen Liekki. Suunnittelija itse ehdotti paikaksi Kauppatoria.
Voittaneeseen ehdotukseen tyytyväisiä ei Vapaussoturin mukaan tahtonut löytyä. Itsenäisyyden Liitto totesi, ettei kilpailu johtanut toivottuihin tuloksiin.
Aallon Tähtitorninmäen stadioniin palattiin. Paikkaa kuitenkin epäiltiin liian ahtaaksi. Stadionin rakentaminen myös jo eteni toisaalla, nykyisellä paikallaan.
Vapaudenpatsas tai Itsenäisyyden monumentti unohtui tämän jälkeen 1930-luvun pulavuosina. Tähtitorninmäelle kuitenkin tuli näyttävä lipputanko, jossa itsenäisyysjuhlia on perinteisesti pidetty.