Kartelli on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin mukaan sellainen taloudellisen petoksen muoto, josta tekijä ei Suomessa joudu oikeuteen.
– Siinä yritys pyrkii saamaan asiakkaan maksamaan enemmän kuin normaalissa kilpailutilanteessa on mahdollista. Kartellissa yritys erehdyttää asiakasta tavalla, joka monissa maissa johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomessa kilpailuviranomaisen kädet puuttua kartelleihin ovat monin tavoin sidotut, Gustafsson kirjoittaa Kauppalehden vieraskolumnissa.
Esimerkkinä hän mainitsee bussiliikennekartellin, jonka olemassaolon Markkinaoikeus vahvisti Kilpailu- ja kuluttaviraston KKV:n selvitysten perusteella viime joulukuussa.
– KKV:n ehdotusta kartelliosapuolten yhteenlasketusta 38 miljoonan euron seuraamusmaksusta oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt. Se pudotti maksun 1,1 miljoonaan euroon, eli langetti kaikille kartellissa olleille 11 yhtiölle liikevaihdosta riippumattoman tasasuuruisen 100 000 euron korvauksen, Gustafsson muistuttaa.
Oikeuden lopullista päätöstä vielä odotellaan, sillä molemmat osapuolet ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
– Varmaa kuitenkin on, että lainsäädäntö, joka johtaa liian alhaisiin seuraamusmaksuihin, ei toimi riittävänä pelotteena kartelleissa. Sakon pitäisi olla niin iso, että se tekee tyhjäksi kartellista saadun edun. Säädöksiä pitäisi selventää niin, että sellaisia tuomioita myös tulisi, ja kartellista kärsineiden vahingonkorvauskanteilla olisi mahdollisuus menestyä, Gustafsson toteaa.
Syksyllä kartellijupakassa mukana oleva Koiviston Auto tiedotti ostaneensa Onnibusin.
– Kun markkinahäirikkö on nyt ostettu hiljaiseksi, pelkona on, että bussi- ja junaliikenteen hinnat alkavat taas nousta, Gustafsson varoittaa.
KKV ei kuitenkaan voi tutkia yrityskauppaa, koska yhtiöiden yhteinen liikevaihto ei ylitä 350 miljoonaa euroa. Samoin kävi, kun Finnkino laajeni yritysostoin.
Gustafssonin mielestä viranomaisella pitäisi olla oikeus vapaammin päättää, mitä kauppoja se ottaa tutkittavakseen.