Vapaussoturi-lehti muistelee Suojeluskuntalainen-patsaan paljastustilaisuutta Seinäjoella heinäkuussa 1988. Tuolloin Neuvostoliiton aikaisessa Suomessa patsashankkeeseen osallistuneet muistelevat tapahtumaa avauksena vapautuneeseen ilmapiiriin.
Patsaan sijoituspaikaksi oli kaavailtu Helsinkiä. Pääkaupunki hylkäsi hankkeen äänin 8-7 lokakuussa 1986.
Kokoomuksen tuolloinen seinäjokelainen kansanedustaja Kirsti Ala-Harja muistelee vuosia ristiriitaisina suomettuneisuuden varjostamina aikoina.
– Eräät kansanedustajat katsoivat, että suojeluskuntapatsaan suunnittelu ärsyttäisi itäistä naapuriamme, joten maiden suhteita vahingoittavasta hankkeesta on luovuttava, Kirsti Ala-Harja kertoo.
Seinäjoellakin jouduttiin perumaan kaupungin 120 000 markan rahoituspäätös. Se korvattiin kansalaiskeräyksellä. Sittemmin patsaan viereen ovat Seinäjoella tulleet Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museot.
Isänmaallinen paljastustilaisuus omistettiin vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Juhlaan kenttälounaineen osallistui yli toistakymmentä tuhatta kansalaista. Juhlijat olivat pääasiassa veteraaneja ja heidän omaisiaan.
Yleisön eturiveissä nähtiin muun muassa entinen puolustusministeri Kustaa Tiitu, lottien edustajana revisioneuvos Martta Mustakallio, entinen puolustusministeri Veikko Pihlajamäki, varapuhemies Elsi Hetemäki-Olander ja valtiovarainministeri Ulla Puolanne.
Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen sanoi luovutuspuheessaan, että ”suojeluskuntalaiset olivat itsenäisen Suomen puolustuksen alku ja runko”. Kenraali Jaakko Valtanen esitti puolustusvoimien tervehdyksen ja valtiovallan tervehdyksen toi ministeri Toivo T. Pohjala.
– Suomen kansa tarvitsee kipeästi muistomerkin itsensä kunnioittamisen vuoksi, 93-vuotias jääkärikenraali Väinö Valve totesi vapaussoturien terveisinä.
Silloinen eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Miettinen muistelee juhlan olleen yksi mieliinpainunein ja vaikuttavin tapahtuma. Seinäjoelle juhlavieraat matkustivat erikoisvaunussa, jossa tunnelma tiivistyi, eikä odotuksissa petytty.
– Useille ryhmän nuorista kansanedustajista se oli arvokasta tietoa maamme vapaushistoriasta, josta koulutieto oli tuolloin erittäin vajavaista, Mauri Miettinen sanoo.
Junassa mukana oli myös 34-vuotias kansanedustaja Ben Zyskowicz.
– Koin tilaisuuden siten, että samalla kun se oli kunnianosoitus heille, jotka olivat Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta toimineet ja taistelleet, se oli tilaisuus, joka oli osaltaan laittamassa pistettä pitkään jatkuneelle suomettumiselle ja siihen liittyneelle historiamme vääristelylle, Ben Zyskowicz sanoo.