[vc_row][vc_column][vc_column_text][rev_slider alias=”inarin-ihme-1″ mode=”header”][/rev_slider]Punaisen rintamamiestalon portaille on käännetty kylmälaukku ylösalaisin kuivamaan. Kaiteella tuulettuu makuupussi. Veikko Väänänen oli eilen Inarijärvellä kalastamassa. Huomenna hän lähtee karhumetsälle Hammastunturin erämaahan. Ensin autolla 40 kilometriä, sitten mönkijä esiin peräkärrystä ja sillä vielä 30 kilometriä.
Veikko Väänästä kuvataan Inarissa ”värikkääksi persoonaksi”. Tämä Lapin Kansan entinen toimittaja ottaa blogissaan räväkästi kantaa kunnan asioihin. Vallan väärinkäyttö, hyvä veli- verkostot ja kabinettipolitiikka saavat hänet reagoimaan. Väänäsestä tykätään tai häntä suorastaan pelätään. Riippuu siitä, keneltä kysyy.
Mikään ”Räyhähenki” hän ei kuitenkaan ole, kuten toimittajaopiskelijoiden pop up -lehti Uusi Inari hänestä juttunsa toissa talvena otsikoi. Mielikuva johtaa pahasti harhaan. Kun Väänäsen tapaa kasvotusten, hänhän on mitä leppoisin!
– Mun räyhäisyys on varmaan sitä, että olen aina pienen ihmisen asialla ja joudun siksi vaikeuksiin, hän puntaroi itse.
Inarissa kokoomuskin saa kiittää suorapuheista Väänästä. Kun kokoomus nousi vuoden 2012 kuntavaaleissa ykköseksi ja pudotti mahtipuolue keskustan, sitoutumattomana kokoomuksen listalla ollut Väänänen oli yksi kolmesta ääniharavasta. 235 ääntä ei kuulosta paljolta, mutta Inarissa se on paljon.
Kokoomus nappasi tuolloin 36,4 prosenttia inarilaisten äänistä ja sai 11 paikkaa valtuustosta. Kyseessä oli iso vaalivoitto. Vielä 2008 kuntavaaleissa puolueen kannatus oli Inarissa vain 15,7 prosenttia.
Ja samassa hyvässä imussa mentiin kevään 2017 kuntavaalitkin: 36,1 prosenttia ja kymmenen paikkaa. Keskusta sai tyytyä 20,3 prosenttiin ja kuuteen paikkaan.
Väänänen oli jo alun perinkin ilmoittanut lähtevänsä politiikkaan mukaan vain yhdeksi kaudeksi. Hän innostui vaikuttamisesta seurattuaan toimittajalehteriltä kokoomusvaltuutettu Ulla Kemppaista, joka ”tinkasi vastauksia epäkohtiin ja oli hyvin oikeudenmukainen ihminen”. Väänänen oli valmis sitoutumaan kokoomuksen ohjelmatyöhön, vaikkakin sitoutumattomana.
Vaikka Väänänen ja sairauteen sittemmin menehtynyt Kemppainen – ääniharava hänkin – eivät olleet enää mukana kuntavaaleissa 2017, he olivat olleet synnyttämässä hyvää kokoomuskierrettä Inariin.
Kuntavaalien tuloskartoissa Suomi-neidon pohjoisosa ei olekaan enää vuosiin ollut pelkkää keskustanvihreää, vaan neidon päätä on halkonut kaksissa viime kuntavaaleissa peräkkäin kokoomuksensininen läiskä. Sitä ei voi olla noteeraamatta. Onhan Inari pinta-alaltaan Suomen suurin kunta.
Mitä ihmettä siellä Inarissa on oikein tapahtunut? Ja mitä sinne kuuluu nyt?[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1507223136396{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”48467″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”appear” css=”.vc_custom_1507223193553{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Inarin kunnassa on asukkaita vajaat seitsemäntuhatta, joista lähes puolet asuu Ivalossa. Se on kunnan hallinnollinen keskus. Siellä sijaitsee poliisiasema, koko pohjoisinta Lappia hyödyttävä ympärivuorokautinen lääkäripäivystys sekä kunnantalo, joka kertoo olemassa olostaan neljällä virallisella kielellä: suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Tienviitoissa on suomea ja pohjoissaamea: Rovaniemi – Roavenjarga 288 kilometriä. Utsjoki – Ohcejohka 164 kilometriä. S-market Vaskoolin edustalla pörrää autoja ja väkeä. Paikallislehti Inarilainen mainostaa kyltissään ”luettavaa Suomen huipulta”. Hotelli Kultahipun takapihalle saapuvat työmiehet jo aamuseitsemän jälkeen. Meneillään ovat mittavat laajennustyöt.
Turistit ovat löytäneet Inarin. Tämän huomaa lähes täysistä lentokoneista ruska-ajan lähestyessä. Lapin luonto – se näyttää kuitenkin ainakin etelän matkailijasta lähes koskemattomalta. Yöpyjistä puolet tulee kotimaasta, puolet muualta. Eniten ulkomaisia matkailijoita tulee Britanniasta, sitten Saksasta, Ranskasta ja Japanista.
– Matkailun kasvuksi ennustetaan jopa 40 prosenttia tälle vuodelle, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari (kok.), eläkkeellä oleva rajakapteeni. Lentomatkustajien määrän ennustetaan ylittävän tänä vuonna ensi kertaa 200 000:n Ivalossa, Suomen ja koko EU:n pohjoisimmalla lentoasemalla.
Keskeisin haaste onkin Huotarin mukaan se, kuinka kunnan infrastruktuuri – tiet ja rakentaminen – pysyy kehityksen perässä. Kun turisti näkee tiellä poron, hän pysäyttää välittömästi auton ja kaivaa kameran esiin. Ovatko levähdyspaikat ja parkkipaikat kunnossa talvellakin? Haasteena on myös kunnan vanheneva rakennuskanta, koulujen sisäilmaongelmat sekä pula vuokra-asunnoista.
Tuttuja ongelmia myös monissa etelän kasvukeskuksissa.
Inarin kunnan tilanne näyttää talouslukujen valossa hyvältä. Veroprosentti 19 on koko Lapin alhaisin, Inarilla on velkaa asukasta kohden vähemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tosin kunnan yhtiöt mukaan lukien niin sanottua konsernivelkaa on keskimääräistä enemmän. Näistä yhtiöistä puhumme tuonnempana lisää.
Inarin kunnanhallituksen puheenjohtajasta Jari Huotarista – johtavasta ääniharavasta – tuli kokoomuslainen vasta 2000-luvulla, kun ”kaveri hanhimetsällä houkutteli mukaan”.
Huotarin lapsuudenkoti ei ollut kokoomuslainen. Isä oli päinvastoin ”pesunkestävä kommunisti”, vaikkei politiikka ollut kotona erityisemmin läsnä. Kokoomuslaisen metsästyskaverin houkuttelu kuitenkin puri ja Huotari liittyi mukaan puolueeseen 2008. Huotari on korostanut haluavansa edistää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja kunnan elinvoimaisuutta.
Inarin kuntaan perustettiin tämän valtuustokauden alusta elinvoimalautakunta. Sellaista ei ole kunnassa ollut aiemmin. Puheenjohtajuus sovittiin demarivaltuutetulle. Teknistä lautakuntaa johtaa keskustalainen, sosiaali- ja terveyslautakuntaa vasemmistovaltuutettu. Sivistys- sekä tarkastuslautakuntien puheenjohtajat tulevat kokoomuksesta.
Kokoomus olisi halutessaan voinut pelata lautakuntien puheenjohtajuuksia enemmän omaan pussiin, muttei näin tehnyt. Avainasemassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Huotari, jonka mielestä muiden puolueiden sitouttaminen rakentavaan yhteistyöhön oli tärkeää.
Tässä on ilmeisesti onnistuttu, myöntelee Väänänenkin, joka seuraa Inarin kunnan asioita punaisesta rintamamiestalostaan yhä herkeämättömän kriittisesti.
– Tällä hetkellä uskoisin, että siellä (kuntapolitiikassa) on kohtuullisen hyvä henki.
Toisin oli vuoden 2012 kuntavaalien jälkeen, jolloin keskustalla riitti kokoomuksen jättivoitossa sulateltavaa. ”Vasikat keskustasta” kertoivat tuolloin Väänäselle, kuinka taktiikaksi otettiin kokoomuksen vastustaminen – mitä tahansa puolue esittikin. Väänänen taas keskittyi tuolloin tekemään keskustan taktiikkaa naurunalaiseksi.
– Varmaan he sitten keskustassakin ryhtyivät miettimään, onko tässä järkeä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1507223136396{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”48470″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”appear” css=”.vc_custom_1507223291838{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1507223136396{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”48466″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”appear” css=”.vc_custom_1507223310406{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Lapin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jukka Mäyrä arvioi, että Inarissa menestyksen taustalta löytyy hyvän ehdokasasettelun lisäksi kokoomuslaisten edistämä johdonmukainen ja määrätietoinen politiikka liittyen kunnan yritystoimintaan.
Tälle luotiin pohjaa jo ennen vuoden 2012 isoa vaalivoittoa, jolloin kokoomuslaiset kampanjoivat Inarissa iskulauseella ”Nyt päätät, mihin Inarin kunta rahansa laittaa!”. Keskeistä tässä kaikessa on ollut johtoajatus, jonka mukaan kunnan tehtävä ei ole toimia yrittäjänä vaan luoda edellytyksiä yritystoiminnalle.
Inarin kuntakonserniin kuuluu yhä toistakymmentä kunnan täysin tai suurelta osin omistamaa yhtiötä. Joukossa on isoja yhtiöitä, kuten kunnassa monopoliasemassa oleva energiakonserni Inergia Oy, jonka yhden tytäryhtiön – sähköasennuksista vastaavan Ellappi Oy:n – omistuspolitiikkaa mietitään paraikaa uudelleen. Inarin kuntakonserniin kuuluu myös isoja elinkeino- ja matkailualan toimijoita, kuten Saariselkä Oy sekä erilaisia kiinteistö- ja palvelualan yrityksiä.
Kunnallisia yhtiöitä on Jari Huotarin sanoin ”helppo perustaa, mutta pirun vaikea purkaa”. Entä miksi niitä pitäisi purkaa? Yksityisyrittäjältä saattaa löytyä ketteryyttä ja uusia ideoita, joilla tappiollisen toiminnan saa käännettyä uusille urille.
Yksi myönteinen esimerkki löytyy Saariselän laskettelurinteistä, kun Inarin kuntakonserniin kuuluva Saariselkä Oy myi tappiota tehneen hissiyhtiö Ski Saariselän toissa vuonna pois kunnan omistuksesta yksityiselle omistajaryhmälle.
Uudet omistajat laittoivatkin heti tuulemaan ja monipuolistivat rinnekeskustoimintaa. Mukaan tuli alamäkiluistelua sekä moottorikelkkojen nopeus- ja tekniikkakisat. Viime kesäkuussa he tekivät ennakkoluulottoman päätöksen: Saariselän laskettelurinteet avattiin kolmeksi päiväksi, kun lunta kerran riitti. Auringon helliessä kuvat bikineissä laskettelevista ihmisistä levisivät myös kansainväliseen mediaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Huotari epäilee, ettei vastaavaa ketteryyttä olisi kuntaomisteiselta yhtiöltä löytynyt:
– Yrittäjä on aina yrittäjä. Sehän repii viime kädessä tämän kaiken vaikka omasta selkänahastaan.
Kesäkuisen laskettelutempauksen mainitsee myös parikymppinen taksikuski, jonka mukana matkaamme iltahämärissä kohti Ivaloa. Nuori taksikuski on paluumuuttaja, joka on ehtinyt asua välissä niin eteläisessä Suomessa kuin Venäjälläkin.
– Viime vuosina tämä paikka on todella herännyt eloon. Kun joskus taannoin kävi talvella kaupassa, saattoi olla, ettei matkalla tullut vastaan yhtään ketään.
Inari on herännyt eloon, mutta on silti turvallinen. Tätä taksikuski on oppinut arvostamaan.
– Täällä ei ole kovia huumeita eikä rikollisuutta. Kun menet perjantai-iltana kapakkaan, voit jättää lompakon ja kännykän tuopin viereen käydessäsi ulkona savukkeella.
Ivalon keskustassa kokoomuksen menestyksestä kysyttäessä monet paikalliset selittävät ilmiötä viime kädessä henkilövaaleilla. Ja onhan kokoomus saanut loikkareita muistakin puolueista, muistutetaan R-kioskin katuparlamentista. Vallassa olevien päättäjien arvioidaan suhtautuvan yrittäjiin kuitenkin myönteisesti.
Jos Veikko Väänäseltä kysytään, Inarissa kuntaomisteisia yhtiöitä olisi pitänyt ja pitäisi purkaa vieläkin reippaammalla otteella. Selvityksiä on tehty, mutta ne ovat jääneet puolitiehen. Hän on arvioinut blogissaan, että esimerkiksi ”Inergia-konsernilla on tulevaisuudessa huomattavia investointitarpeita ja niihin liittyen sen lainanottotarve ja vastaavasti asiakashinnoittelun korostustarve tulevat kasvamaan”.
– Miksei me voitaisi tehdä, kuten valtiokin? Myydä sellaisia toimintoja pois, jotka eivät välttämättä kuulu kunnan perustyöhön, maksaa näin velkoja pois tai laittaa rahaa uusiin investointeihin?
Väänänen on blogissaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, kuinka yhtiöiden toiminta ja rahankäyttö ovat olleet karkaamassa kuntapäättäjien ulottumattomiin. Historian saatossa lohileivät ja valkoviini ovat yhtiöiden elimissä maistuneet. On ollut kaveritoimintaa, rellestämistä ja edustamista. Viime kädessä kuntalaisten rahoilla.
– Tähän kokoomusryhmä on pyrkinyt puuttumaan. Etenkin Ulla Kemppainen topakkana naisena etunenässä.
Tällä valtuustokaudella Inarin kuntaan perustettiin uusi elin – konsernijaosto. Sen toimii kunnanhallituksen alaisuudessa ja sen tarkoitus on Jari Huotarin mukaan ”ottaa yhtiöt niin sanotusti hoteisiinsa”. Vahtia ja katsoa, että rahankäyttö yhtiöissä on järkevää eikä yhtiöissä laskuteta esimerkiksi päällekkäisistä toiminnoista. Korostaa ja selkeyttää kuntapäättäjien omistajaohjausta yhtiöissä.
– Ettei pikkurilli heiluta sitä kättä, vaan käsi sanoo, mitä pikkurillin pitää tehdä, kuvaa Huotari.
Veikko Väänänen suhtautuu uuteen elimeen positiivisesti – ainakin lähtökohdin.
– Jos se (konsernijaosto) tekee työtään, kuten pitää eikä siitä tule vain yksi salaseura lisää. Tulen sen toimintaa varmasti vahtimaan ja valaisemaan tästä myös kuntalaisia, hän lupaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1507223136396{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”48465″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”appear” css=”.vc_custom_1507223337302{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Inarissa on pyritty toteuttamaan kokoomuslaisittain tarkkaa talouspolitiikkaa ja puolue on vakiinnuttamassa asemaansa kunnan ykköspuolueeksi. Entä sitten? Vaikka kokoomuksensininen läiskä erottuu Lapissa komeasti kuntavaalien tuloskartoilla, sallat, pellot ja monet muut ovat yhä keskustalaisten johdossa.
Ja kun katsotaan kokonaiskuvaa, keskusta peittoaa muut puolueet Lapissa kirkkaasti mennen tullen. Siinä missä kokoomus, SDP ja etenkin vihreät imevät merkittävät äänensä etelän isoista kaupungeista, keskusta on noukkinut ja noukkii edelleen kannatuksensa maaseudulta ja pienistä kunnista.
Lappilaisia kansanedustajia on nykyisessä eduskunnassa seitsemän. Neljä heistä on taustaltaan keskustalaisia. Kokoomuksella ei ole tällä hetkellä yhtään kansanedustajaa Lapista.
Keskustan äänestäminen – se tulee Lapissa monilla selkäytimestä. Se on kulkenut suvussa. Keskustalaisuutta on imetty äidinmaidosta aina vain uudelleen. Kokoomusvaikuttaja ja Kemijärven entinen kaupunginjohtaja Arto Ojala on kuitenkin toiveikas, koska juuri näitä ”tapakeskustalaisia” on paljon:
– Minusta kokoomuksen on kyllä helppo tehdä työtä tilanteen muuttamiseksi, kunhan vain voimia riittää. Täällä on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat kokoomuslaisesti, mutta äänestävät keskustaa, koska näin on aina tehty.
Arto Ojalan mielestä valtakunnan politiikalla on merkitystä, minkälainen kuva kokoomuksesta pohjoisille äänestäjille muodostuu. Keskitytäänkö ratkomaan vain ruuhka-Suomen ongelmia vai osataanko katsoa kokonaisuutta?
– Kokoomuksen pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, että olosuhteet Lapissa ovat erilaiset kuin etelän ruuhka-Suomessa Ne vaativat myös erilaista päätöksentekoa ja politiikkaa. Kokoomuksen olisi helppo saada Lapista lisää kannattajia ihan pienilläkin toimenpiteillä.
Ojala nostaa tässä yhteydessä esimerkiksi kuljetustuen, jolla voidaan alentaa syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduilla toimivien yritysten kuljetuskustannuksia. Tuki on ollut tärkeä Lapissa. Sillä on ollut myös kilpailullista merkitystä tilanteessa, jossa vastaavanlainen kuljetustuki on Ruotsissa vahva.
Ojalaa haastateltaessa kuljetustuen oli määrä poistua budjettiriihessä, mutta hallitus päättikin jatkaa sitä vuosille 2018–2019. Tähän varattiin viisi miljoonaa euroa vuositasolla.
Jo pelkästään poliittisessa keskustelussa monia asioita katsotaan – monesti tahtomattaankin – helposti ruuhka-Suomen ja isojen kaupunkien näkökulmasta.
Otetaanpa esimerkkinä tästä Ylen kuntavaalikoneesta 2017 väittämä, jonka mukaan Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy. Inarissa tällaista ongelmaa ei ole. Tai että Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti. Kokoomuspoliitikot etelässä yhtyisivät tähän takuuvarmasti, mutta Inarissa kokoomusvaltuutettu Anne Tuovila vastasi olevansa väitteestä ”täysin eri mieltä”.
”Pohjoisessa sijainti on merkittävin. Pitkät välimatkat ja hoitojen siirtyminen kauemmaksi aiheuttavat hengenvaarallisen tilanteen ihmisille. Laki sanoo, että meidän tulee olla tasa-arvoisessa asemassa. Terveyspalvelut ja sijainnit ovat merkittäviä asioita tasa-arvoisen aseman mittarissa”, hän huomautti vastauksessaan.
Anne Tuovila haluaa muistuttaa valtakunnan kokoomuspäättäjiä siitä, että kaikki se, mitä puolueessa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista linjataan, näyttäytyy Lapissa käytännössä kovin erilaisena mitä ruuhka-Suomessa.
– Me emme täällä pysty esimerkiksi toteuttamaan välttämättä mitään valinnanvapauksia.
Tuovilan mielestä on tärkeää ja hyvä asia, että kokoomuksen johtohenkilöt ja ministerit kiertävät maakunnissa kuulostelemassa paikallisten kokoomuslaisten näkemyksiä puolueen harjoittamasta politiikasta. No, kuuntelevatko ministerit teitä?
– Kyllä kuuntelevat. Viimeksi tavatessani Petteri Orpon täällä sanoinkin, että meillä on isot etäisyydet ja kaikki se, mitä kokoomuksesta linjataan, ei täällä välttämättä toimi. Kyllä hän tämän ymmärsi.
Julkisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, kuinka kaupungistuminen on globaali megatrendi. Suomessakin pääkaupunki Helsinki ja etenkin etelän isot kaupungit vetävät väkeä. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin – omasta halustaan.
Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on vaatinut Helsingin ja muidenkin isojen kaupunkien intressien nykyistä parempaa huomioimista valtakunnanpolitiikassa. Vapaavuori on myös korostanut, että Helsingin pärjääminen globaalissa kilpailussa on koko Suomen etu.
Mitä Vapaavuoresta ja hänen puheistaan tuumataan Lapissa?
– Ainakin kokoomuslaisten keskuudessa Jannella (Vapaavuori) on täällä varsin hyvä maine, vaikka häntä keskustan toimesta yritetään kyllä käyttää hyväksi päinvastaisessa tarkoituksessa, arvioi Lapin Kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto.
Autton mielestä Vapaavuori on osoittanut ymmärtävänsä maakuntien elinkeinojen tärkeyden. Lapin Kokoomuksen puheenjohtajan mielestä kyseessä on käytännössä ”kolikon kaksi eri puolta”. Kun Helsinki pärjää, niin Lappikin pärjää ja päinvastoin.
Autton mielestä on tärkeää, että valtakunnanpolitiikassa osataan katsoa kokonaisuutta ja ymmärtää arvoketjujen pituuden tärkeys. Jotta esimerkiksi metsäteollisuusyrityksen pääkonttorissa etelässä voidaan maksaa palkat asiantuntijoille, on jonkun hoidettava metsät pohjoisessa ja toimitettava puut tehtaille jalostettavaksi. Tämä edellyttää, että syrjäisempienkin seutujen toimivasta infrastruktuurista ja olosuhteista huolehditaan.
– Jos ei Savukoskella asuisi ketään, niin ei sieltä lähtisi puutakaan liikkeelle. Eikä niitä teollisuuden tarvitsemia puita voi Hesperian puistostakaan hakata.
Heikki Autto myös korostaa, että bruttokansantuote on ollut Lapissa viime vuosina kovassa kasvussa. Perinteisten teollisuuselinkeinojen lisäksi myös etenkin matkailu tuottaa työvoimaintensiivisenä alana hyötyä koko Suomen kansantaloudelle.
Koko Lapin ja eteläisen Suomen vastakkainasettelu ei ole sellaisenaan relevanttia, muistuttaa aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro. Lappi on tutkijan mukaan todellisuudessa kuin ”Suomi pienoiskoossa”:
– Lapin maakunnan sisäinen eriytyminen on todella voimakasta ja näyttää siltä, että se on 2010-luvulla syventynyt entisestään.
Rovaniemi on keskuskaupunki, jonka merkitys kasvaa. Tämän lisäksi läntisessä Lapissa sekä monilla pohjoisen Lapin kunnilla menee hyvin. Ilmiötä selittää paljolti matkailun kasvu, mikä luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja palveluelinkeinoille.
– Toisessa ääripäässä on taas itäinen Lappi, missä kaikki tunnusluvut liittyen väestöön ja elinvoimaisuuteen tulevat aika lujaa alas tai ovat tulleet jo pitkään.
Sitten on vielä Kemi–Tornion seutu, joka on Aron mukaan ”mielenkiintoisessa tilanteessa”. Väestönkehitykseen ja vetovoimaisuuteen liittyvät luvut ovat heikkoja, mutta toisaalta alueella on vahva teollinen perusta.
Inarin kunnan elinvoima ja houkuttelevuus pomppaavat esiin Timo Aronkin tilastoista. Kun vertaillaan Suomessa kuntien välistä nettomuuttoa vuosina 2014–2017, Inari oli Lapin kunnista harvoja, jotka saivat muuttovoittoa ja Inari nousi tässä vertailussa myös Lapin tilastoykköseksi.
Muualta muuttaneisiin ei voi olla törmäämättä Ivalon keskustassa. Lauran grillin edustalla istuskelevat Sami Pääkkö, Kaisu Seppä sekä heidän kahdeksanvuotias tyttärensä Saana. He muuttivat tänne viime vuonna Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta, kun Sami Pääkkö sai töitä Metsähallituksen eräsuunnittelijana.
Toisella puolen tietä pian vuoden ikäistä Niilaa vaunuissa työntävä Jenna Enlund taas muutti Ivaloon nelisen vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalta. Hänen avomiehensä työskentelee täällä rakennusalalla – matkailubuumin imussa. Sitten on niitä, jotka ovat tulleet etsimään Inarista hiljaisuutta ja rauhaa. Käsityöläisliikkeessä tuotteitaan myyvä Arja Nousiainen ehti entisessä elämässään työskennellä kolmisenkymmentä vuotta kiivastahtisessa vuorotyössä Helsinki–Vantaan lentoasemalla.
– Siihen oravanpyörään ei ole enää paluuta, hän tokaisee.
Aluetutkija Timo Aron mielestä Inarin kaltaisen pienen kunnan houkuttelevuus on merkittävä asia ottaen huomioon, kuinka vähemmistö Suomen kunnista saa ylipäänsä muuttovoittoa ja Inari sijaitsee vielä täysin kasvukeskusten ja niiden vaikutuspiirissä olevien kehyskuntien ulkopuolella.
Yhtälö saa aluetutkijankin mietteliääksi:
– Tämä kertoo entisestään siitä, kuinka Inarissa on jotain poikkeuksellisen positiivista tapahtunut viime vuosien aikana.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1507223136396{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”48468″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” css_animation=”appear” css=”.vc_custom_1507223363261{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row]