Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avauspuheenvuoron The Hanaholmen Initiative Summit -tilaisuudessa piti kansliapäällikkö Hiski Haukkala. Presidentti ei päässyt osallistumaan tilaisuuteen flunssan vuoksi.
Presidentti toteaa puheessaan, että Hanaholmen aloite on oikea ja arvokas askel siviilikriisivalmiuden kehittämisessä Ruotsin ja Suomen välillä.
– On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisilla ja ruotsalaisilla avaintoimijoilla on hyvä yhteys kollegaansa naapurimaassa. Te ja tulevat Hanasaari-kurssit teidän jälkeenne olette tärkeässä roolissa Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön vahvistamisessa.
– Vierailin viime viikolla Tukholmassa Kuninkaallisen sotilasakatemian 225-vuotisjuhlassa. Puheessani juhlaväelle painotin Ruotsin merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa että tuoreessa puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan Ruotsin olevan Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Olemme valmiita jatkamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistämistä Ruotsin kanssa ilman ennakkoon asetettuja rajoitteita.
Presidentti totesi, että Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä on viime vuosina syvennetty merkittävästi.
– Yhteisen harjoittelun rinnalle on otettu muun muassa yhteinen suunnittelu. Sotilaallinen valmius ei kuitenkaan turvallisuuden tekijänä yksin riitä. Todellisuudessa, jossa uhkakuvat liittyvät yhtä lailla ilmastonmuutokseen, pandemioihin ja kyberturvallisuuteen, kuin perinteisiin sotilaallisiin uhkiinkin, siviilialojen valmius on äärimmäisen tärkeää.
Presidentti muistutti, että samalla sotilaallinen ja siviiliturvallisuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.
– Nykyajan kriisien ratkaisu vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Siksi Hanaholmen-aloite on luonnollinen askel Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön kehittämisessä. Yhteistyömme perustana ovat yhteiset arvot ja intressit sekä jaettu turvallisuusympäristö. Monessa tapauksessa maamme kohtaisivat kriisit yhtä aikaa.
Hän huomautti, että geopoliittisten jännitteiden kohoaminen alueellamme vaikuttaa molempiin maihin.
– Luonnonkatastrofit eivät tunne rajoja. Valitettavasti ilmastonmuutokseen yhdistettävissä olevien kriisien määrä tulevaisuudessa kasvaa edelleen. Muuttoliikkeestä olemme uskoakseni nähneet vasta esimakua. Myös talouden alalla keskinäisriippuvuutemme on ilmeistä: olemme jo kokeneet, kuinka vakavat toimitusketjujen häiriöt vaikuttavat sekä Suomeen että Ruotsiin. Ja terrorismin ja kyberturvallisuuden alalla tiedonvaihto ja yhteistyö naapurimaiden välillä on ensiarvoisen tärkeää.
Harjoittelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa
Presidentti totesi, että kurssin aikana olette harjoitelleet vastauksia mitä erilaisimpiin kriisiskenaarioihin.
– Harjoittelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kriisit harvoin ilmoittavat tulostaan. Ne tulevat yllättäen ja vaativat nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa. Tästä saimme muistutuksen pandemian iskiessä. Pandemian opit ovat tämän kriisivalmiuskurssin taustalla.
– Uskoakseni pandemia oli monella tapaa käännekohta. Se paljasti eurooppalaisen yhteistyön tärkeyden ja sen puutteet. Sama pätee Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön. Kriisin kokemuksista tulee oppia, jotta olemme paremmin varustautuneita seuraavaan kriisiin, hän totesi.
– Kun yhteydet ja yhteistyö ovat laaja-alaisia, pienenee riski sille, että varautuisimme vain kaikkein todennäköisimpään tai ensimmäisenä mieleen tulevaan kriisiin. Seuraavakin kriisi voi ottaa mustan joutsenen muodon: olla jotain vaikutuksiltaan suurta, mitä emme osaa odottaa.
Toinen kurssin vahvuuksista on presidentin mukaan sen käytännönläheisyys.
– On hyvin arvokasta, että kurssi on tuottanut laaja-alaisia suosituksia yhteisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden tulisi tarkastella suosituksia yhdessä, tunnistaa haavoittuvuuksia ja jakaa asiantuntemusta yli sektoreiden ja rajojen.
Hän totesi, että Suomi ja Ruotsi ovat pitkään toimineet siviilikriisinvalmiuden puolestapuhujina.
– Olen tyytyväisenä pannut merkille, että kriisivalmiuden parantaminen on noussut agendalle myös laajemmassa pohjoismaisessa yhteistyössä. Hiljattain Pohjoismaat sopivat huoltovarmuusyhteistyön vahvistamisesta.
Tasavallan presidentin mukaan EU-tasolla on tärkeää edelleen panostaa siviilikriisivalmiustyöhön.
– EU:n jäsenmaat käyvät parhaillaan keskustelua sotilaallisen yhteistyön kehittämisestä ja niin kutsutusta strategisesta kompassista. Huomioiden todellisuuden ja uhat, joita kohtaamme, on samalla syytä pitää mielessä siviilikriisinhallinnan vahvistaminen.
Epävarma ympäristö
Presidentti huomioi, että globaali toimintaympäristömme on käynyt kovin epävarmaksi ja hermostuneeksi.
– Tässä ympäristössä meidän tulee pystyä navigoimaan integriteettimme säilyttäen. Kohtaamme yhä enemmän tilanteita, jotka eivät ole mustavalkoisia. Vuosikymmeniä sitten tehdyt sopimukset ovat alttiita hybridivaikuttamiselle ja hyväksikäytölle. Tämänhetkinen kehitys EU:n itärajoilla tuo asian esiin erityisen terävästi.
Presidentin mielestä kohdatessaan kovan haasteen EU on onnistunut pysymään yhtenäisenä ja päättämään pakotteista niitä vastaan, jotka ovat vastuussa hybriditoimista sen jäsenmaita kohtaan.
– Tilanne ei kuitenkaan ole vielä ohi. Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja esitettävä kysymys: pystymmekö samanaikaisesti pitämään kiinni sekä turvallisuudestamme että arvoistamme, kun kohtaamme tietoista pahantahtoista toimintaa? Tämä on todellinen dilemma. Pelkään, että helppoja vastauksia ei ole.
Presidentin mukaan on selvää, että siviilikriisinhallinnan merkitys toimintaympäristössämme tulee edelleen kasvamaan.
– Suomi ja Ruotsi voivat yhteistyöllään näyttää esimerkkiä muulle Pohjolalle ja laajemminkin.