Vuonna 1979, yli 40 vuotta sitten, asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat ensimmäiseen Maailman ilmastokonferenssiin Geneveen. Tuossa kokouksessa tunnustettiin, että ilmastonmuutos on vakavasti otettava uhka, muistutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheenvuorossaan YK:n ilmastokokouksen valtionpäämieskokouksessa Glasgow’ssa.
Ensimmäisessä arviointiraportissaan vuonna 1990 IPCC-ilmastonmuutospaneeli korosti ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisia seurauksia.
– Tiedeyhteisö on siis varoitellut asiasta jo vuosikymmeniä. Noiden vuosikymmenten kuluessa olemme oppineet lisää ilmastonmuutoksesta. Tiedämme riskit, hän totesi.
Presidentin mukaan paljon on jo tehty.
– Pariisin ilmastosopimus oli historiallinen virstanpylväs, ja tämän konferenssin edellä useat maat ovat antaneet uusia ilmastolupauksia. Suomi kuuluu kunnianhimoisimpien maiden joukkoon: tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Niinistö kuitenkin huomautti, että olemme saavuttaneet pisteen, jossa sitoumukset eivät yksin enää riitä.
– Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme.
Presidentti totesi, että riittävän ilmastorahoituksen takaaminen on ratkaisevan tärkeää.
– Suomi tekee oman osansa lähes kaksinkertaistamalla kehitysmaille antamansa ilmastorahoituksen. Toimimalla valtiovarainministerien ilmastokoalition toisena puheenjohtajamaana pyrimme myös edistämään ilmastotoimien sisällyttämistä kansallisiin budjetteihin ja taloussuunnitteluun. Monet kaikkein tehokkaimmista toimista kuuluvat juuri tälle alueelle.
Niinistö sanoi Suomen olevan arktisena maana erityisen huolissaan nopeasti lämpenevästä arktisesta alueesta.
– Myös kaikkien muiden tulisi olla huolissaan: jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman. Mustan hiilen ja metaanipäästöjen vähentämisellä on olennainen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemiselle arktisilla seuduilla, hän sanoi.
– Mutta mitkään päästövähennystoimet eivät ole riittäviä, jos emme huolehdi myös hiilinieluista. Euroopan metsäisimpänä maana Suomi korostaa erityisesti metsien kestävää käyttöä. Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta. Kansainvälisellä tasolla meidän on lisättävä toimia metsäkadon pysäyttämiseksi, presidentti jatkoi.
Hän huomioi, että vuoden 1979 Maailman ilmastokonferenssin alkuperäinen otsikko oli ”Ilmastoa ja ihmiskuntaa koskeva asiantuntijakonferenssi”.
– Tiesimme jo yli 40 vuotta sitten, että ilmastonmuutos johtuu ihmiskunnan toiminnasta, ja että se voi ratkaista ihmiskunnan tulevaisuuden. Nyt on aika lunastaa lupauksemme ja täyttää ihmisvelvollisuutemme.
