Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kreikan päätös keskeyttää kuukaudeksi turvapaikkahakemusten vastaanotto toi EU:n uuteen tilanteeseen. Ensimmäistä kertaa jokin maa sulkee rajansa eikä ota vastaan turvapaikkahakemuksia.
– EU joutuu peilaamaan tilannetta sitä vastaan, että osa näistä ihmisistä on tulossa rajan yli väkisin, kuten on nähty. Ihmisjoukko on suuri, ja on kysyttävä, kyetäänkö heitä ottamaan vastaan, Niinistö sanoo.
– Moni pohtii varmasti sitäkin, että jos nyt Kreikan raja avataan, huomenna ihmisiä on kaksinkertainen määrä. Viime kädessä vastaan tulee punninta siitä, kuinka paljon EU-maat kestävät näiden vanhojen periaatteiden noudattamista. Kysymys on iso, presidentti jatkaa.
Niinistön mukaan vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskriisi osoitti, ettei kansainvälisiä pakolaissopimuksia luotu aikanaan vastaamaan sellaisiin tilanteisiin, joihin niitä nyt on sovellettava.
– Nyt ollaan sen edessä, että on käytävä vakavat keskustelut siitä, miten toimitaan.
Ratkaisu ei Niinistön mukaan ole esimerkiksi se, että Geneven pakolaissopimusta yritettäisiin muuttaa.
– Se olisi valtavan hidas ja luultavasti tuhoon tuomittu yritys. Johtopäätös on se, että sitten sopimus pysyy.
Nyt ollaan Niinistön mielestä ensimmäistä kertaa todella vastatusten sen kanssa, miten pilkuntarkasti kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan.
– Täytyy muistaa, että sopimuksissa on tulkinnanvaraa. Joku tulkitsee tiukemmin, joku löysemmin. Pilkuntarkka linja ajaa törmäyskurssille sen kanssa, millaiset ovat reaaliset mahdollisuudet ratkaista vaikeita tilanteita, presidentti toteaa Helsingin Sanomille.
Hänen mukaansa jos ja kun EU:n ja Turkin pakolaissopimus ei enää toimi, ollaan tilanteessa, jossa on Euroopan on katsottava peiliin.
– Taakanjakomekanismitkaan eivät kirjaimellisesti täytä kansainvälisten sopimusten velvoitteita, ellei sitten jaeta koko maailman taakka. Vastapainona on tässä myös se, että osa maista ei kunnioita noita sopimuksia ainakaan samaan mittaan kuin Suomi.