Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mielestä tarve uskottaville työllisyystoimille on edelleen kova. Työllisten määrä on tuoreiden tietojen mukaan kasvanut hieman vuoden takaiseen verrattuna, mutta työttömien määrä on kasvanut huomattavasti enemmän.
– Tilanne on edelleen valoton, vaikkakin parempaan päin mennään. Työttömyyden ja työllisyyden vähäiset heilahtelut selittyvät osin Suomessa keskimääräistä jäykemmillä työmarkkinoilla. Sama pätee niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin, Kotamäki toteaa tiedotteessa.
Työllisyysasteen trendi oli marraskuussa Tilastokeskuksen mukaan 72,2 prosenttia ja työttömyysasteen 8,1 prosenttia. Työttömiä oli 27 000 enemmän kuin viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä on kasvanut 86 000 verrattuna vuoden takaiseen. Lomautuksia on edelleen reilusti yli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten.
– Yhteenvetona todettakoon, että pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa jo pidempään. Työttömien ja lomautettujen määrä on edelleen koholla. Ensi vuosi on lähes varmasti tätä vuotta parempi, mutta epävarmuutta on silti ilmassa, Kotamäki sanoo.
Hän muistuttaa, että koronaviruksen väistyminen ei paranna Suomen pitempiaikaisia rakenteellisia ongelmia.
– Hallituksen ensimmäinen merkittävä työllisyyspäätös työttömyysputken asteittaisesta poistosta viime viikolla oli erittäin tervetullut, mutta toimia tarvitaan vielä huomattavasti enemmän, Kotamäki painottaa.
Kolme kysymystä hallitukselle työllisyyden parantamisesta
Ensinnä Kotamäki kysyy, onko hallitus halukas tekemään työllisyyspäätöksiä, vaikka ne olisivat poliittisesti vaikeita.
– Työttömyysputken poistaminen osoitti, että tarvittiin aikamoinen show ennen kuin se kuudennes alkuperäisestä työllisyystavoitteesta saatiin kasaan, hän huomauttaa.
Toiseksi, onko hallitus asian suhteen toimintakykyinen.
– Hallituskauden alussa päätettiin jo suuresta osasta menonlisäyksistä. Mistä löydetään paine ja halu tehdä seuraava kipeä kompromissi, edes teoriassa, Kotamäki ihmettelee.
Kolmas Kotamäen kysymys kuuluu, kuinka hallitus aikoo koronakriisin hellittäessä puuttua julkisen sektorin alijäämään.