Kokoomuksen Ben Zyskowicz ihmetteli eduskunnan täysistunnon keskustelussa tiistaina vasemmistoliiton logiikkaa. Täysistunnossa esitettiin perustuslain kiireellistä muuttamista luottamuksellisen viestinnän suojan osalta, josta äänestetään keskiviikkona.
– Jos ja kun vasemmistoliittokin pitää tätä perustuslain muutosta perusteltuna ja tarpeellisena ja kun perustuslakivaliokunta on tehnyt täysin selväksi, että tämä ei ole mikään ennakkotapaus sen suhteen, että jatkossakin aina muutettaisiin perustuslakia nimenomaan kiireellisessä menettelyssä, niin en ymmärrä, miten sen jälkeen päädytään kuitenkin vastustamaan tätä kiireelliseksi julistamista, Ben Zyskowicz sanoi.
– Kukaan meistä ei näe tulevaisuuteen, kukaan ei tiedä, mitä tapahtuisi sen vuoden tai kahden aikana, mitä tällä perusteella lakihanke viivästyisi, mutta kun olemme jo nyt jäljessä näiden valtuuksien osalta suhteessa muihin Suomeen rinnastettaviin maihin, ei kiireellisyyttä pidä estää.
Paavo Arhinmäki totesi perusteluissaan, että perustuslakivaliokunta painotti normaalijärjestyksen ehdotonta ensisijaisuutta ja kiireellisyyden poikkeuksellisuutta.
– Mitään sellaista radikaalia tai välitöntä uhkaa, mikä välttämättä edellyttäisi perustuslain kiireellistä muuttamista, ei tullut ilmi näissä kuulemisissa, Arhinmäki totesi valiokuntien kuulemisista.
– Meillä ei ole siis erimielisyyttä siitä, pitääkö perustuslakia muuttaa. Meillä on erimielisyys siitä, onko tämä niin merkittävä ja kiireinen asia, että se pitäisi julistaa kiireelliseksi. Kysymys on perustuslain muuttamisjärjestyksestä ja ennen kaikkea demokratiasta.
Arhinmäen mukaan he ovat tulleet asiantuntijoiden näkemysten pohjalta siihen tulokseen ”että kiireellisyys ei ole tässä ylittynyt, se korkea, korkea kynnys. Ja sen vuoksi emme kannata asian julistamista kiireelliseksi, vaikka kannatamme kyllä itse perustuslain muuttamista”.
– Vasemmistoliitolle tämä on tärkeä periaatteellinen kysymys. Me haluamme pitää perustuslain muuttamisen kynnystä mahdollisimman korkeana myöskin jatkossa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lisäsi.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mielestä korkea kynnys kiireellisyydelle on selvästi ylittynyt.
– Kiireellinen tarve on ollut tiedossa jo pitkään, ja se, että aikaa on nyt kulunut, ei mielestäni tee tyhjäksi tätä kiireellisyyttä — mainitsen vain siviiliturvallisuuden näkökulmasta terroristisen toiminnan, josta valitettavasti myös Suomessa olemme saaneet kokemusta, ja sitten toisaalta sotilaallisen turvallisuuden kannalta nähdyn hybridivaikuttamisen, Päivi Räsänen sanoi.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärven mukaan ”me emme allekirjoita mitään salaisia lisäpöytäkirjoja”.
Keskustan Mikko Savola totesi, että ”minunkaan logiikkaani tämä (vasemmistoliiton kaksijakoisuus) ei nyt oikein käy”.
– Jos kerran olemme tästä itse asiasta ja lain sisällöstä samaa mieltä, niin miksi emme tätä kiireellisesti nyt sitten voisi käsitellä ja päättää, koska jos nyt ei ole sellainen tilanne, että tätä kiireellisyyttä voisi käyttää, niin missä ihmeen paikassa se sitten olisi?
– Maailma on muuttunut, ja näitä uhkatekijöitä Suomea kohtaan on tullut huomattavasti lisää. Ei voi jatkua niin, että me olemme ainoastaan muiden maiden tiedustelutiedon varassa, kun me omaa kansallista turvallisuuttamme selvitämme.
Savolan mukaan ”on se nyt aivan eri asia, että meillä on puolen vuoden sisällä tämä lainsäädäntö voimassa, kuin se, että me normaalissa säätämisjärjestyksessä kahden vaalikauden aikana tämän säädämme ja se on noin kahdessa vuodessa voimassa”.