Psykologian maisteri Emma Salo tutki väitöskirjassaan valikoivaan ja jaettuun tarkkaavaisuuteen liittyvää aivotoimintaa toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla. Lisäksi hän tutki yllättävien häirintä-ärsykkeiden vaikutusta aivotoimintaan ja tehtävissä suoriutumiseen.
Salon mukaan tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää nykypäivän tiedonkäsittelyn haasteita kuten sitä, mitä kahden tehtävän samanaikainen suorittaminen tai keskittyminen meluisassa toimistotyöympäristössä edellyttää.
– Väitöskirjan osatutkimuksissa koehenkilöille esitettiin samanaikaisesti sekä ääniä että kuvia. Valikoivan tarkkaavaisuuden tehtävissä koehenkilöiden tuli tehdä joko ääniin liittyvää kuulotehtävää tai kuviin liittyvää näkötehtävää. Jaetun tarkkavaisuuden tehtävissä koehenkilöiden tuli tehdä kuulo- ja näkötehtävää samanaikaisesti, Salo kertoo väitöstiedotteessaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valikoiva tarkkaavaisuus ääniin tai kuviin johti aivotoiminnan vilkastumiseen vastaavilla kuulo- ja näköaivokuoren alueilla sekä tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvillä otsa- ja päälaenlohkon alueilla.
Lisäksi jaettaessa tarkkaavaisuutta kahden samanaikaisen tehtävän välillä, aivotoiminta vilkastui aivokuorella verrattuna kumpaankin yksittäisen tehtävän suoritukseen. Tällaista aivotoiminnan vilkastumista havaittiin vasemman keskiotsalohkon alueilla useiden erilaisten kaksoistehtävien aikana.
– Koska kaikissa koetilanteissa koehenkilöille esitettiin sekä kuulo- että näköärsykkeitä ja ainoastaan koehenkilön tehtävä vaihteli, on oletettavaa, että tämä otsalohkoaktivaatio liittyy erityisesti tarkkaavaisuuden jakamiseen. Tulokset voivat viitata siihen, että jaettu tarkkaavaisuus vaatii erityisiä kognitiivisia resursseja, joita muut tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät eivät edellytä, Salo toteaa.
Hänen mukaansa tulokset antoivat viitteitä myös siitä, että tehtävän kannalta epäolennaiset muutokset ärsykeympäristössä häiritsevät tehtäväsuoriutumista. Häiritseviin ääniin ja kuvioihin liittyvää aivotoimintaa havaittiin kuitenkin vain kuulo- ja näköaivokuorella.
– Aiemmissa tutkimuksissa ärsykeympäristön muutosten on havaittu vilkastuttavan aivotoimintaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymiseen liittyvillä aivokuoren alueilla. Tässä tutkimuksessa häirintä-ärsykkeet kuitenkin esitettiin samanaikaisesti tehtävän kannalta olennaisten äänien ja kuvien kanssa, joten on mahdollista, että keskittyminen kohdeärsykkeisiin vaimensi häirintä-ärsykkeiden jatkokäsittelyä, Salo kertoo.
PsM Emma Salon väitöskirja Brain activity during selective and divided attention tarkastetaan 4. syyskuuta Helsingin yliopistossa.