– Mielestäni kaikkein tärkeintä olisi tehdä uskottavia pitkän aikavälin rakenneuudistuksia tässä ja nyt. Ne loisivat meille tulevaisuuden kasvuedellytyksiä ja voisimme pitää velan kurissa, Penna Urrila sanoo Verkkouutisille.
Hallituksen vasemmistopuolueiden ministerit ovat viime aikoina vaatineet elvytystoimia talouskasvun aikaansaamiseksi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan ovat sitä mieltä, että elvytykseen ei ole varaa. Heidän mielestään Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
Urrilan mukaan elvytystoimet ja rakenteelliset uudistukset eivät sulje toisiaan pois, mutta niissä on erilainen aikaperspektiivi.
– Jos pystymme tekemään pitkän aikavälin rakenneuudistuksia, silloin meillä olisi myös lyhyellä aikavälillä enemmän tilaa vastata tähän heikkoon taloustilanteeseen. Talouspolitiikkaa ei pidä kiristää liikaa.
Työurien pidentäminen ja julkisen palvelutuotannon kustannuspaineiden alentaminen ovat Urrilan mielestä tärkeimpiä asioita, joihin rakenneuudistuksilla pitää vaikuttaa.
Massiiviseen elvytykseen ei hänen mukaansa pidä ryhtyä, mutta erilaiset kohdennetut toimet voisivat olla paikallaan.
– Esimerkiksi järkevät rakennushankkeet kannattaa tehdä silloin, kun rakentamisessa on hiukan hitaampi suhdanne päällä, eli nyt. Silloin niiden hinta tulee myös julkiselle vallalle halvemmaksi.
”Veroja on korotettu jo varsin paljon”
Hallitusohjelmassa on sovittu, että talouden tasapainottamiseksi suoritetaan sopeutustoimia, joista 50 prosenttia koostuu veronkorotuksista ja 50 prosenttia menoleikkauksista. Hallituskauden aikana on tarkoitus tehdä sopeutustoimia noin 5 miljardin euron edestä. Kaikkia sopeutustoimia ei ole kuitenkaan vielä pantu toimeen.
– Jos tällaista 50–50-linjaa pystyttäisiin noudattamaan hallituskauden loppuun, niin se olisi ihan hyvä. Toistaiseksi painopiste on ollut veronkorotusten puolella.
Urrila korostaa, että EK:ssa pidetään kulukuria erittäin tärkeänä.
– Veroja on korotettu jo varsin paljon, jopa niin, että se 50–50-linja ei ole tähän asti välttämättä toteutunut.
Hänen mukaansa menoleikkausten ja veronkorotusten välinen ero saattaa usein helposti hämärtyä.
– Tästä voi tehdä erilaisia laskelmia esimerkiksi siitä, miten hallitus leikkaa kunnille maksettavia valtionosuuksia. Onko se aito menoleikkaus? Pelkään, että kunnat nostavat vastaavasti verotusta.
– Se, mikä näkyy paperissa menoleikkauksena, onkin lopulta veronkorotus. En ole ihan vakuuttunut siitä, että tämä 50–50-sääntö tulee toteutumaan.
”Nopeaa lievennystä ei ole näköpiirissä”
Urrila arvioi, että Suomella on edessään pitkäksi aikaa harmaa ja heikko talousnäkymä, mikä johtuu useasta syystä.
– Yksi syy on meidän vientimarkkinoidemme painottuminen Eurooppaan, missä menee taloudellisesti heikosti.
– Toinen syy on Suomen oma tilanne rakenteellisine ja teknologisine ongelmineen. Meidän metsä- ja elektroniikkateollisuutemme ovat isossa murroksessa.
Hänen mukaansa uusi kasvu, joka tekee hitaasti tuloaan, ei riitä vielä vähään aikaan paikkaamaan tämänhetkisiä ongelmia.
– Nopeaa lievennystä ei ole näköpiirissä.