Lähes puolet LähiTapiolan kyselytutkimukseen vastanneista eläkesäästäjistä sanoo Suomen eläkejärjestelmän olevan epävarmalla pohjalla. Epäluottamus on yleisempää nuorilla.
Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista (44 %) varautuu eläkeaikaan säästämällä. Eläkesäästäminen on selvästi yleisempää miehillä, joista 53 prosenttia kertoi säästävänsä eläkeajan toimeentuloaan varten. Naisista osuus oli 35 prosenttia.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee, ettei eläkesäästäjiä ole enemmän.
– Tietysti pienemmästä palkasta on vaikeampi saada säästettyä, mutta kyselyn mukaan 50 000–80 000 euron tuloluokassakin vain puolet säästää eläkeaikaa varten. Suomen eläkejärjestelmässä on paljon hyvää, mutta sanoisin, että se on hidastanut sijoitustaitojen kehittymistä ja osaltaan pitänyt meidät suomalaiset eurooppalaisittain tarkasteltuna suhteellisen köyhinä.
Eläkejärjestelmä tuottaa 1940-luvulla syntyneille yli kolme kertaa enemmän kuin nykynuorille
Kyselytutkimuksen mukaan tärkein syy säästää eläkeajan toimeentuloa varten on epäluottamus Suomen eläkejärjestelmää kohtaan. Vastanneista eläkesäästäjistä 47 prosenttia mainitsi tämän syyksi säästää.
Moni säästää myös, jotta voisi tehdä eläkkeellä enemmän asioita kuin työssä ollessaan (34 % vastaajista), kasvattaa nykyistä elintasoaan (34 %), jäädä pois työelämästä ennen vanhuuseläkkeen alkamista (23 %), säilyttää nykyisen elintasonsa (22 %) tai auttaa jälkikasvuaan rahallisesti (20 %).
– Eläkkeiden ostovoima on säilynyt inflaatioshokissa hyvin, mutta tulevaisuudessa siihen ei ehkä enää luoteta yhtä varauksetta. Huolta on voinut aiheuttaa valmisteilla oleva eläkeuudistus sekä eläkeindeksien mahdollinen jäädytys, jota on väläytetty yhtenä vaihtona julkisen talouden sopeuttamiseen, Nummiaro pohtii.
Eläketurvakeskuksen Eläkebarometri paljastaa, että nuoret ikäluokat luottavat eläkejärjestelmään vähemmän kuin vanhat. Keskuksen laskelmista selviää myös, ettei järjestelmä kohtele sukupolvia tasan: vuonna 1940 syntyneet saavat jokaista maksamaansa euroa vasten yli viisi euroa eläkettä, kun taas vuonna 2010 syntyneillä suhdeluku jää 1,7:ään.
– Laskelman voi esittää myös niin, että 1940-luvulla syntyneet saavat palkansaajien eläkemaksuille 6,6 prosentin reaalituoton ja nykynuoret joutuvat tyytymään 1,8 prosentin tuottoon, Nummiaro havainnollistaa.
Osakesijoituksista kaksi kertaa suurempi tuotto kuin eläkejärjestelmästä
Suosituin tapa säästää eläkeajan toimeentuloa varten on sijoittaa rahastoihin. Vastanneista eläkesäästäjistä 58 prosenttia kertoi säästävänsä rahastoon, 43 prosenttia tilille, 39 prosenttia osakkeisiin ja 24 prosenttia omaan asuntoon. Naisissa tilisäästäjiä on enemmän, miehet taas suosivat enemmän osakkeita.
Nummiaro vertaili suomalaisten suosimia säästötapoja laskemalla, miten osakkeiden, korkosijoitusten, asuntojen, määräaikaisten talletusten ja käteisen rahan arvo on muuttunut vuosituhannen vaihteesta. Edukseen erottuvat osakkeet ja korkosijoitukset.
– Vertailun aikajänne ei suosi osakkeita, koska 2000-luvun alun teknokupla pyyhki niiden arvosta jopa puolet pois. Silti osakkeista on saanut tälläkin ajanjaksolla parhaan reaalituoton: suomalaisista yhtiöistä noin 4,1 prosenttia vuodessa ja maailmalta keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Jos eläkesäästönsä sijoitti vuosituhannen alussa Suomen pörssiin, on potin ostovoima tänä päivänä yli kaksi ja puoli kertaa suurempi, Nummiaro laskee.
Ekonomistin mukaan tuotot ovat tällä vuosituhannella seuranneet teoriaa isommalla riskillä on saanut enemmän, pienemmällä vähemmän.
– Euroalueella matalan riskin yritysjoukkovelkakirjat ovat tuottaneet tällä vuosituhannella noin 1,6 prosenttia vuodessa. Korkean riskin joukkovelkakirjoissa reaalituotto on ollut 2,6 prosenttia.
Nummiaron vertailussa rahan arvo on säilynyt suurin piirtein samana osakeasunnoissa ja määräaikaisissa talletuksissa. Sen sijaan käteisen ostovoimasta on kadonnut lähes 40 prosenttia. Ekonomisti muistuttaa, että eläkesäästämisessä sijoitushorisontti on pitkä. Silloin myös riskiä uskaltaa ottaa enemmän.
– Saman tuoton, mitä eläkejärjestelmä lupaa nykynuorille, olisi tällä vuosituhannella saanut sijoittamalla itse suhteellisen vähäriskisiin korkosijoituksiin. Osakkeista olisikin sitten saanut jo kaksi kertaa enemmän.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian. Eläkesäästämisestä kysyttiin vastaajilta, jotka eivät olleet eläkkeellä (n=647).