Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu huhtikuun lopulla loppuvaalikauden ehkä tärkeimpään kokoukseensa. Kyseessä on hallituksen puolivälitarkastelu ja niin sanottu kehysriihi. Hallituksella olisi nyt paikka käytännössä päivittää Antti Rinteen hallitukselta perimäänsä ohjelmaa vastaamaan uuden, koronapandemian jälkeen koittavan ajan haasteisiin. Tehtävää on paljon.
Toivon, että päätöksiä todella tehdään. Koronan vielä jyllätessä elvytämme pelastaaksemme yrityksiä ja työpaikkoja, mutta meidän on silti katsottava eteenpäin. Kaikki aiemmat vaikeutemme ovat koronan jälkeen edelleen olemassa, osin entistä syvempinä. Syntyvyys on alhaisella tasolla, vaikka pientä käännettä parempaan on tapahtunut. Kestävyysvaje on edelleen ongelmana ja julkisen talouden tilanne ja näkymät ovat haastavat.
Velkataakkaa ei voi loputtomasti vain kasvattaa. Vastuullinen taloudenpito on paitsi sukupolvikysymys myös takuu sille, että selviämme tulevissakin yllättävissä kriiseissä. Ihmettelen vähätteleviä puheenvuoroja velkaantumisesta ja velan takaisinmaksusta.
Jotta julkisen talouden krooninen ja koronan takia uuteen mittaluokkaan kasvanut velkaantuminen saadaan kuriin, Suomella on edessä iso urakka tuottavuuden ja työllisyyden nostamiseksi. Sopeutustoimia joudutaan vielä tekemään, mutta kaikista olennaisinta on panostaa talouden kasvumahdollisuuksiin.
Puolivälitarkastelussa pitää tehdä taloutta, työllisyyttä, tuottavuutta ja kasvua koskevia ratkaisuja. Se on päätöksentekoriihi, mutta myös kasvu- ja työllisyysriihi.
Työllisyystoimia tarvitaan lisää. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi on asetettava 78 prosentin työllisyysaste. Välitavoitteena on 75 prosenttia, joka pitää saavuttaa mahdollisimman pian. Tuorein valtiovarainministeriön arvio on, että vaalikauden lopussa ollaan vielä alle 73 prosentin. Tarvitaan korkeat tavoitteet työllisyystoimien määrässä, laadussa ja vaikuttavuudessa.
Paikallisesta sopimisesta ja työttömyysturvan kehittämisestä keskustellaan kehysriihessä varmasti. Kaikkein olennaisinta on keskittyä talouden kasvumahdollisuuksia parantaviin uudistuksiin. Nostan tässä esille kolme Akavan tärkeänä pitämää kokonaisuutta kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Näistä kaikista toivomme päätöksiä keväällä.
Ensinnäkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Pekka Ala-Pietilän työryhmä linjasi vastikään. Vain innovaatioilla ja osaamisella turvataan kestävän talouskasvun edellytykset. Kehysriihessä tulee päättää selkeä ja pitävä polku, jolla tuo yksityisten ja julkisten TKI-panostusten osuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.
Olen jo aiemmin ehdottanut ja ehdotan taas, että polku voitaisiin sopia parlamentaarisesti. Kyse on niin suuresta ja yli vaalikausien ylittyvästä panostuksesta, että sen toteutuminen vaatii kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista. Rahoitusta kasvatettaessa on hyvä tarkastella myös, miten innovaatiojärjestelmäämme voidaan kehittää.
Toisena kokonaisuutena nostan esille osaamisen, jossa jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tarvitsemme uusia tapoja, joilla työikäiset voivat täydentää ja päivittää osaamistaan vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Kehysriihessä on paikka tehdä konkreettisia päätöksiä keinoista, joilla jatkuvaa oppimista voidaan edistää. Akava on ehdottanut muun muassa osaamisseteliä ja työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta 1 500 euroon asti.
Erityistä huomiota tarvitaan pelkän perusasteen varassa olevien työllistymisasteen parantamiseen. Osaamistason nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi pitää käynnistää kolmivuotinen toimintaohjelma, jonka toimenpiteet kattavat kaikki osaamista tarvitsevat.
Akava on esittänyt yli vaalikauden ulottuvaa verotuksen kokonaisuudistusta, jossa keskeistä on työn tekemisen verotuksen keventäminen. Työnteosta, osaamisesta ja vastuun kantamisesta pitää palkita. Koulutettujen, osaavien ja yritteliäiden ihmisten menestys ja heidän ostovoimastaan huolehtiminen on koko maan taloudelle tärkeää. Samalla verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja kulutuksen verotukseen.
Suomen ja suomalaisten hyvinvointi edellyttää, että meillä on riittävästi työtä ja talouskasvua. Jotta työpaikkoja syntyy ja menestymme, yhteiskuntamme pitää olla osaava, kilpailukykyinen ja kannustava. Tähän suuntaan kehitystä pitää viedä kevään kehysriihessä.
