Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreessa finanssipolitiikan raportissa arvioidaan julkisen talouden ohjausta ja hallituksen tavoitteiden saavuttamista viime vuonna ja tehdään ennakkoarvio tältä vuodelta.
Hallituksen julkisen talouden tasapainottamista koskevat tavoitteet nojaavat raportin mukaan yhä vahvemmin työllisyystilanteen parantumiseen. VTV toteaa hallituksen työllisyystoimien tukevan julkisen talouden vakauttamista, mutta arvioi valtiontalouden tasapainottamisen edellyttävän lisätoimia.
Kevään puoliväliriihessä päätettyjen toimien perusteella hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitetta ei raportin mukaan saavuteta vuoteen 2019 mennessä. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vaalikaudella ja erityisesti valtiontalouden rahoitusaseman kohentaminen edellyttävät näin ollen lisätoimia.
– Valtiovarainministeriön ennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja julkisen talouden rahoitusaseman kehitykselle vuosina 2017–2019 ovat varovaisia, vaikka ennusteet ovat tarkentuneet viime syksystä positiiviseen päin. Arviomme mukaan ennusteet tulevat tarkentumaan edelleen positiivisemmiksi, varsinkin vuodelle 2017, kertoo tarkastuspäällikkö Matti Okko viraston tiedotteessa.
VTV:n havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu viime vuonna, ja kehyksen ulkopuoliset menot pysyivät vakaalla tasolla.
Suomi on viime vuonna myös noudattanut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion sääntöjä, ja VTV uskoo ennusteiden perusteella Suomi noudattavan näitä sääntöjä myös tänä vuonna.
Säännöstön noudattaminen tosin perustuu komission myöntämään joustoon. Komissio on lisäksi arvioinut, että Suomi noudatti viime vuonna myös vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion kriteereitä.
Ekonomisti Jenni Jaakkola huomauttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstön joustavuuden ja komission harkinnan lisääminen ovat lisänneet säännöstön monimutkaisuutta ja heikentäneet sen läpinäkyvyyttä.
– Vaikka säännöstön joustavuus on perusteltua muun muassa julkisen talouden kestävyyden turvaamisen ja tärkeiden rakenteellisten uudistusten kannalta, jouston lisääntyminen voi heikentää lähtökohtia ennakoitavalle ja johdonmukaiselle finanssipolitiikalle. Suomen kohdalla jouston lisääminen ennalta ehkäisevän osion kriteereihin vaikeuttaa velkasuhteen taittamista, Jaakkoa arvioi.