– Esimerkiksi sote-uudistus ja julkisen talouden säästötavoitteet luovat tarpeen mallin tuottaman tiedon hyödyntämiselle ja jatkokehittämiselle, VTV toteaa ja suosittaa, että mallin avulla tuotettuja arvioita julkaistaisiin säännöllisesti.
VTV selvitti valtionhallinnossa käytössä olevia erilaisia pitkän aikavälin sosiaalimenojen kehitysarvioita, niiden tuottamiseen käytettävien mallien ominaisuuksia ja käyttöä sekä niiden pohjalta esitettävien arvioiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Selvityksen pääpaino oli sosiaali- ja terveysministeriön arvioissa ja käytössä olevassa sosiaalimenojen analyysimallissa (SOME-malli). Mallilla tuotetut arviot toimivat tietoperustana valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden kestävyysvajearvioinnissa.
– Sosiaalimenojen kehitysarviot ovat julkisen talouden suunnittelun näkökulmasta merkittäviä. Skenaariomallien avulla havainnollistetaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvusta ja analysoidaan menojen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kertoo johtava finanssipolitiikan tarkastaja Ville Haltia.
Hallituksen julkisen talouden rakenneuudistusten tavoitteina on hillitä merkittävästi sosiaalimenojen kasvua. Uudistukset edellyttävät sosiaalimenojen tulevan kehityksen monipuolista arviointia. Sote-uudistuksen säästötavoite on sidottu SOME-mallilla laskettuun perusuraan.
Kun myöhemmin seurataan toteutunutta menokehitystä, pitäisi voida erottaa taustamuuttujien, esimerkiksi väestön kehityksen, ennakoidun ja toteutuneen kehityksen muutos varsinaisesta sote-uudistuksen vaikutuksesta. VTV ennakoi sote-uudistuksen luovan tarpeen myös sote-aluekohtaisten sosiaalimenojen kehitysarvioille.
VTV suosittaa SOME-mallilla tehtyjen analyysien julkaisemista säännöllisesti. Viraston mukaan se mahdollistaisi asiantuntijoiden keskinäisen vuoropuhelun ja lisäisi sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten sekä valtionvarainministeriön laatiman kestävyysvajearvion avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
– Julkisen talouden kestävyysvajelaskelmissa käytetään oletuksia esimerkiksi talouden ja väestörakenteen kehityksestä sekä SOME-mallilla tuotettuja arvioita. Laskelmiin liittyvä epävarmuus tulisi tuoda paremmin esille raportoinnissa, ja eri oletuksilla tehtyjen laskelmien vertailun pitäisi olla mahdollista, Ville Haltia toteaa.
Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta olisi vahvistettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa pitkällä aikavälillä ilman lisätoimia, kun huomioidaan ikäsidonnaisten menojen kasvu.
Tarkastusviraston mukaan yhteistyö sosiaalimenojen kehitysarvioissa kaipaisi selkeyttämistä ja syventämistä sosiaalimenoarvioita tuottavien ja käyttävien tahojen kesken. Yhteistyö toimisi samalla laadunvarmistuksena laskettaville skenaarioille.
Vuonna 2014 Suomen sosiaalimenot olivat 65,6 miljardia euroa, joista valtion ja kuntien osuus oli lähes puolet. Sosiaalimenoihin luetaan muun muassa sosiaalietuudet ja -palvelut, terveydenhuolto-, työttömyysturva- ja eläkemenot.