– Koronakriisi ja sen hoito nostavat julkista velkaa voimakkaasti. Jatkossa onkin tärkeää vakauttaa julkisen talouden velkasuhde, ja hallituksen suunnitelmissa työllisyystoimilla on tässä suuri rooli. Tähänastisten toimien vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin ollut vaatimaton verrattuna tavoitteeseen, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV vuoden 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissa.
VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa. Syksyllä hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60[nbsp]000:sta 80[nbsp]000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun.
Hallituksen niin sanotussa kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Tavoite on vaativa, ja tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat arviomme mukaan olleet vaatimattomia. Lisäksi on riski, että edes kestävyystiekartassa kuvatulla työllisyyden lisäyksellä ei saavuteta tavoiteltuja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tiekartan nykyinen versio perustuu optimistiseen oletukseen, että toteutettavista työllisyystoimista ei koidu lainkaan kustannuksia julkiselle taloudelle, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler sanoo.
Hallituksen kestävyystiekarttaa tarkennettava
VTV katsoo, että hallituksen tänä vuonna käyttöön ottama kestävyystiekartta tarjoaa lähtökohtia kestävyyden parantamiselle.
– Sitä pitää kuitenkin tarkentaa: julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ja niiden julkistaloudelliset vaikutukset tulisi esittää tarkemmin. Lisäksi tiekartassa olisi huomioitava ennusteiden ja velkaskenaarioiden epävarmuus.
VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio toteaa.että tiekartan yhteydessä tulisi esittää herkkyyslaskelmia siitä, kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava, jotta velkasuhde vakautuu.
– Ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Se määrä, jolla julkista taloutta on tarve vahvistaa, voi nousta tai laskea, kun ennusteet päivittyvät ja laskelmien taustaoletukset muuttuvat, Sainio sanoo.
Yleisesti ottaen VTV arvioi, että hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. Toimilla on pystytty lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia.
Koronakriisiin tulisi jatkossakin vastata aktiivisella finanssipolitiikalla, vaikka kriisi ja sen hoito finanssipoliittisin toimin nostavat julkista velkaa voimakkaasti.
– Matala korkotaso auttaa julkista taloutta tällä hetkellä, eikä aiempaa korkeampi velkataso ole välttämättä kestämätön julkiselle taloudelle. On kuitenkin erittäin tärkeää vakauttaa velkasuhde tämän vuosikymmenen aikana, jotta velan aiheuttama riski ei nouse liian suureksi, Sainio toteaa.
Paluu menokehykseen tärkeää
Valtioneuvoston keväällä esittämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024 ei sisältänyt julkisen talouden monivuotisia tavoitteita, mikä johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. Lisäksi valtion menokehyksestä luovuttiin vuodeksi 2020.
Tarkastusviraston mukaan normaaliin julkisen talouden monivuotiseen suunnitteluun ja menokehyksiin pitää palata mahdollisimman nopeasti, kun kriisitilanteen tuoma epävarmuus hälvenee.
– On tärkeää, että julkista taloutta ohjataan kriisin jälkeen vakautustavoitteen mukaiselle kehitysuralle. Se edellyttää, että sitoudutaan keskipitkän aikavälin taloussuunnitteluun. Siksi julkisen talouden tavoitteet ja menokehys ovat tärkeitä. On myös hyvä huomata, että tavoitteet voivat olla epävarmoissa oloissa väljempiä kuin normaalisti, VTV:n johtaja Matti Okko sanoo.