Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellyttää yhdellätoista päätösehdotuksella muutoksia nykyiseen kotouttamispolitiikkaan.
Valiokunnan mielestä kotouttamisen uudistamistarpeista on laadittava kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka on annnettava selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Valiokunta on kotouttamista koskevassa mietinnössään keskittynyt kotouttamistoimenpiteiden toimivuuteen erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen näkökulmasta, sillä maahanmuuttajien työllistyminen vähentää tukitarvetta sekä lisää verotuloja.
Valiokunnan mielestä kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.
– Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle, mietinnössä todetaan.
Valiokunta katsoo, että kotoutumista on tärkeää nopeuttaa kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.
– Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että maahanmuuttaja on useita vuosia kotouttamistoimenpiteiden piirissä oleskeluvan saamisen jälkeen.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös turvapaikanhakuprosessin kestoon, sillä kotouttamistoimenpiteet alkavat oleskeluluvan saamisesta. Pitkä turvapaikanhakuprosessi hidastaa kotoutumista ja voi jopa heikentää kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta.
Valiokunnan mielestä velvoittavuuden lisääminen sekä kotoutumiskoulutuksessa että vastaanottokeskusten opintotoiminnassa on tarpeen kotoutumisen nopeuttamiseksi.
– Velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa sekä vastaanottokeskusten opintotoiminnassa. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen tulee myös kiinnittää huomiota. Kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä.
Valiokunnan mielestä maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.
Vastaanottokeskusten opintotoimintaan osallistumisesta tai kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ei ole saatavissa seurantatietoja koko maata koskien. Valiokunta katsoo, että tilastointia ja toiminnan seurantaa koskevat puutteet tulee välittömästi korjata.
Valiokunnan mukaan on myös tärkeää, että vastaanottokeskuksissa päästään yhtenäiseen ja tulevaa kotoutumista edistävään toimintakulttuuriin.
Naiset erityishuomioon
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämiseen löydetään keinot viipymättä.
– Työelämään osallistuminen liittää maahanmuuttajataustaisia naisia ja heidän perheitään kiinteämmin ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla on riski sosiaaliturvan varaan jäämisestä. Heidän kotoutumistaan tulee parantaa kotihoidontukea uudistamalla, mietinnössä todetaan.
Maahanmuuttajataustaiset naiset tulee valiokunnan mielestä asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.
Valiokunnan mielestä työharjoittelun luonteiseen toimintaan on luotava paremmat pelisäännöt, jotka mahdollistavat maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille. Tämä vaatii asianmukaisia neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kesken.
Valiokunta katsoo, että viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla eli järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä on tärkeä asema kotouttamisessa ja kolmannen sektorin osuutta kotouttamisessa pitää lisätä.