Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä romahti huhtikuussa. Vaikeudet lisääntyvät lähikuukausina, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vuoden loppupuolella. Tämänhetkisen arvion mukaan lähes kolmannes alan henkilöstöstä on jossakin vaiheessa lomautettuna.
Tarjouspyyntöjen saldoluku romahti huhtikuussa alimmalle tasolleen -42:een sitten finanssikriisin heikoimman neljänneksen. Kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä ilmoittaa tilanteensa olevan kolmen kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono.
Yli 70 prosenttia teknologiateollisuuden teollisuustoimialoilla toimivista yrityksistä arvioi, että liikevaihto on syksyllä heikompi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Neljännes yrityksistä sanoo, että liikevaihto on tuolloin yli 20 prosenttia heikompi kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden palvelutoimialoilla vastaavat luvut ovat noin 10 prosenttiyksikköä pienempiä eli näkymät arvioitiin hivenen valoisammiksi.
− Arviot ovat luonnollisesti suunta-antavia tilanteen suuren epävarmuuden takia. Yritysten mukaan niiden tilanne muuttuu kuitenkin lähikuukausina huomattavasti heikommaksi, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vasta kesän jälkeen syksyllä ja loppuvuodesta. Toki joillakin yrityksillä menee edelleen varsin hyvin. Kaikki yritykset joutuvat joka tapauksessa suunnistamaan sakeassa sumussa ja kriisitilanteet ovat omiaan vain kasvattamaan yritysten välisiä eroja, kertoo tiedotteessa Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää vientiyritysten viestiä vakavana. Jos Suomen vienti sakkaa karulla tavalla, seuraus on karmea työllisyydelle ja hyvinvoinnin rahoitukselle.
− Yhteiskunnan kaikilla toimijoilla tulee olla selkeä ymmärrys, että kesä ei johdata meitä ulos koronan aiheuttamasta talouskriisistä, valitettavasti. Hallituksen on varauduttava tukitoimien suunnittelussa ja ajoituksessa siihen, että talouden toinen kova isku on vasta tulossa. Elinkelpoisia yrityksiä on valmistauduttava tukemaan 3−5 miljardin euron suorilla tuilla, tarvittaessa suuremmallakin summalla. Kyse on työpaikoista, Hirvola painottaa.
Hän muistuttaa lisäksi, että kriisin jälkeen yritykset joutuvat valloittamaan uudestaan markkinoita. Tällöin osaaminen ja kilpailukyky ratkaisevat.
– Digimurroksen ja talouskriisin keskellä Suomen on vihdoin tehtävä kaivattu lisäsatsaus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, HIrvola vaatii.
Lisäsatsauksia tarvitaan hänen mukaansa myös koulutukseen sekä täsmätoimia kriisin vuoksi lomautetuille ja työttömäksi jääville.
– On inhimillinen katastrofi ja yhteiskunnallinen häpeä, jos jatkuva oppiminen jää tässä tilanteessa pelkäksi korulauseeksi, Hirvola arvioi.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on huolissaan, että Suomen takamatka kustannuskilpailukyvyssä saattaa taas kasvaa koronakriisissä.
− Kiireellisenä hätäaputoimena maan hallituksen tulisi jatkaa lomautusmenettelyyn ja työttömyysturvaan tehtyjen tilapäisten muutosten voimassaoloa vuoden loppuun, kuten työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittivät. Työpaikoilla on hätä, ja nämä lainsäädäntömuutokset helpottavat molempien osapuolien tilannetta, Helle painottaa.