Asianajajaliiton Advokaatti-lehti on haastatellut espoolaista asianajajaa, joka avusti niin sanotussa Tapanilan raiskauksessa yhtä syytettyä. Tapauksessa joukko nuoria oli lähtenyt lähijunasta nuoren naisen perään ja käynyt häneen käsiksi.
”Päämieheni koki uhkauksia ja vetäytyi syrjään kaikesta huomiosta oman turvallisuutensa vuoksi. Hän oli hyvin peloissaan”, asianajaja sanoo.
Tapausta koskevat kirjoitukset ja kuvat keräsivät suurta huomiota ja sosiaalisen median julkisuus maaliskuussa oli poikkeuksellista. Oikeuden tuomarin puhelinnumeroa levitettiin netissä ja hänen erottamisekseen vaadittiin adressi.
Asianajaja sanoo häntä harmittavan, miten helposti väärät tulkinnat leviävät.
”Hullummaksi homma vain menee, jos niitä lähtee oikomaan. Netissä kirjoittajat ovat vahvasti puolesta tai vastaan. Kirjoittelu on tunnepitoista oman mielipiteen tukemista, ja jos sitä yrittää oikaista, saa vain ryöpyn niskaan”.
Käräjäoikeus lievensi tuomiossa ehdollisia rangaistuksia kolmella-neljällä kuukaudella, koska tuomitut olivat joutuneet poikkeuksellisen kovan julkisuuden kohteeksi. Sosiaalisen median antama häpeärangaistus siis lievensi oikeuden tuomiota.
Alppilan koulun erityisopettaja oli julkisuudessa kaksi vuotta sitten, kun hän työnsi oppilasta videolla.
Opettajan asianajaja sai ”miten kehtaat” -sähköposteja ja hänestä puhuttiin pahaa keskustelupalstoilla.
”En sanoisi että koin uhkaa tuntemattomien viesteistä, mutta epämukavuusalueella se oli. Tuli vähän puistattava olo”, hän toteaa.
”Tässä työssä täytyy olla hienotunteinen. Asiakkaatkin odottavat sitä”.
”Joskus sormet syyhyävät, mutta se on vaarallista. Keskustelu voi jatkua ikuisesti, ja se on loputon suo”.
Advokaatti listaa ”some-oikeudenkäynneiksi” Suomessa myös muun muassa Ulvilan Auer-tapauksen, Vilja Eerikan, 18-vuotiaan surman Espanjassa, Porin lenkkeilijätytön ja Seinäjoen teinitytön surman. Esimerkiksi viimeksi mainitussa levitettiin täysin ulkopuolisista kuvia ja epäillyn nimellä julkaistiin valeviestejä Facebookissa.