– Suurin ero Tanskan ja Suomen työmarkkinoiden välillä on irtisanomisen helppous ja nopeus, Tanskassa asunut hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae toteaa Verkkouutisille.
Kyse ei ole hänen mukaansa siitä, että ihmisiä voisi irtisanoa mielivaltaisesti ja ilman syytä. Tärkeintä on, että yritykset voivat vastata nopeasti taloudellisen tilanteen muutoksiin.
– Yritykset palkkaavat heti vakinaisia työntekijöitä, kun kasvua on luvassa. Tämä antaa hirveän kilpailuedun Suomeen verrattuna, jossa yt-prosessiin voi upota paljon aikaa. Ruotsin järjestelmä on myös melko kankea.
– Tämän vuoksi johtajat uskaltavat palkata ihmisiä. He tietävät, että jos tilanne kehittyy huonoon suuntaan, niin voidaan pakittaa ja reagoida tilanteeseen. Nykymaailmassa taloustilanne voi muuttua hyvin nopeasti.
Tanskan ”flexicurityn” etuina Suvanto-Harsaae näkee myös sen, että ihmisillä on vahvempi usko tulevaisuuteen.
– Suomessa esimerkiksi sairaanhoitajia palkataan jatkuvasti uusiin määräaikaisuuksiin. Tällöin ei uskalleta sijoittaa asuntoon, koska ei ole varmuutta työn jatkumisesta. Kansantaloudellinen vaikutus on valtavan suuri, mitä ei usein oteta huomioon julkisessa keskustelussa.
Kotimaisen kulutuksen vahvistuminen synnyttää puolestaan vaurautta koko kansantaloudelle.
– Kulutus ei tule loppujen lopuksi niinkään siitä, onko pankkitilillä rahaa, vaan tulevaisuuden odotuksista.
Tanskassa lähestytään täystyöllisyyttä
Tanskassa ollaan arvioiden mukaan tänä kesänä lähellä kahden prosentin työttömyyttä, mikä tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Korkean rakennetyöttömyyden piinaamassa Suomessa tilanne on aivan toinen.
– Harvat yritykset pystyvät kasvamaan lisäämättä työvoimaa. Suomessa pitkitetään epätoivoisesti uusia rekrytointeja tai päädytään määräaikaisuuksiin, Suvanto-Harsaae pohtii.
– Yritykseen on vaikeampi saada tosi hyviä tyyppejä, jos heillä on jo vakiopaikka. Työmarkkinoiden joustavuus helpottaa ja nopeuttaa ihmisten palkkaamista.
Hallitus päätti kehysriihessään helpottaa henkilöperusteisen irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.
Suvanto-Harsaaen mukaan muutosten tekeminen Suomessa on niin vaikeaa, että pieniä uudistuksia pitäisi tehdä useammin.
– Pienetkin askeleet työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ovat tärkeitä. Mielellään saisi mennä isommallakin vaiheella. Mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin pienetkin nytkähdykset ovat positiivisia.
– Kankea järjestelmä ei pysy nopeasti muuttuvan maailman perässä. Eduskunnalle voisi melkein asettaa pakolliseksi tähän liittyvän lainsäädännön vuosittaisen uudistamisen, Suvanto-Harsaae sanoo.