Puolustusministeri Trine Bramsen haluaa Tanskan valmistautuvan antamaan apua Suomelle ja Ruotsille tilanteessa, jossa maat joutuisivat esimerkiksi Venäjän aseellisen yllätyshyökkäyksen tai kyberiskun kohteeksi.
– Joukkojen lähettäminen vaatii aina parlamentin päätöstä. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä voida tukea toinen toisiamme tiedolla ja tiedusteluinformaatiolla. Se, että voimme antaa myös konkreettista fyysistä tukea, edellyttää konkreettista tilannearviota, verkkolehti Altingetin siteeraama Bramsen toteaa.
Se, että Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä toisin kuin Tanska, ei Bramsenin mielestä ole avun antamisesta päätettäessä olennaista.
– Parlamentti päättää rajauksista. Minusta meidän on kuunneltava tarkasti, millaista apua pohjoismaiset kumppanimme pyytäisivät. Parlamentin päätöksestä sitten riippuu, onko meillä mahdollisuus antaa sellaista apua, jota meiltä on pyydetty, hän sanoo.
Sosiaalidemokraatteihin lukeutuva Bramsen on toiminut maansa puolustusministerinä kesäkuusta 2019 alkaen.
Venäjä luo jännitteitä
Tällä viikolla Tukholmassa järjestetyn puolustusministerikokouksen yhteydessä Tanska otti vuorollaan vastaan pohjoismaisen puolustusyhteistyörakenteen Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) kiertävän puheenjohtajuuden.
– Krimin laiton liittäminen Venäjään vuonna 2014 ja edelleen jatkuvat sotatoimet Itä-Ukrainassa ovat heikentäneet kansainvälistä turvallisuustilannetta ja johtaneet sotilaalliseen varustautumiseen lähialueellamme. Venäjän toiminta lisää kansainvälisiä jännitteitä, viiden pohjoismaan ministerit toteavat yhteisessä lausumassaan.
Muita Pohjoismaihin kohdistuvia turvallisuushaasteita ovat heidän mukaansa kyberhyökkäykset, informaatio-operaatiot ja tiedustelutoiminta. Nykyinen turvallisuustilanne on vaikuttanut kaikkiin Pohjoismaihin ja myös pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, he arvioivat.
Puolustusministeri Bramsenin mukaan Nato-maa Tanska on täysin valmis tukeutumaan Nordefcoon myös kriisitilanteessa.
– Sitä varten harjoittelemme kriisikonsultaatioita, hän sanoo.
Kriisikonsultaatiot ovat puolustusministerien Tukholmassa hyväksymä uusi mekanismi, jonka avulla Pohjoismaat voivat aiempaa paremmin saavuttaa yhteisen tilannekuvan mahdollisen kriisin ja konfliktin aikana.
– Pohjoismaiden puolustushallinnot voivat konsultoida toisiaan, mikäli alueellinen vakaus, koskemattomuus tai turvallisuus ovat uhattuna. Sitä voidaan hyödyntää myös näkemysten vaihtamiseen kansainvälisistä tapahtumista, joilla on vaikutusta Pohjolan turvallisuustilanteeseen, tai joiden osalta Pohjoismailla on yhteinen turvallisuusintressi, puolustusministerit sanovat.