Poliiseja Kööpenhaminan lentoaseman luona. / AFP / LEHTIKUVA / STEVEN KNAP

Tanskan pääministeri drooneista: Vakava hyökkäys

Oslon ja Kööpenhaminan välikohtaukset johtivat yli 120 lennon perumiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kööpenhaminan ja Oslon lentokentät suljettiin maanantai-iltana useiden tuntien ajaksi epäilyttävien droonihavaintojen vuoksi. Häiriöt johtivat yli 120 lennon perumiseen ja viivästyttivät tuhansien ihmisten matkoja.

Tanskassa havaittiin kolme suurikokoista lennokkia lentoaseman välittömässä läheisyydessä ja Norjassa kaksi. Poliisin mukaan Kööpenhaminan häiriöiden taustalla oli ”kyvykäs toimija”. Välikohtausta kutsutaan droonihyökkäykseksi.

– Ei ole tiedossa, mistä droonit tulivat. Eikä myöskään se, minne ne jatkoivat matkaansa, poliisin edustaja Jakob Hansen sanoi medialle.

Tapaukset olivat tuskin sattumaa, sillä Oslon lentoasema jouduttiin sulkemaan tilapäisesti vain muutamaa tuntia myöhemmin. Lentoja päästiin jatkamaan tiistaina aamukolmen aikoihin.

Lennokkien toimintaan on kiinnitetty erityisen paljon huomiota ainakin 19 Venäjän droonin lennettyä Puolan ilmatilaan syyskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä. Niistä neljä ammuttiin alas ensimmäisessä Naton ja Venäjän välisessä suorassa yhteenotossa.

Muutamaa päivää myöhemmin kolme venäläistä hävittäjää loukkasi Viron ilmatilaa 12 minuutin ajan.

Kremlin on arvioitu testaavan tarkoituksella Euroopan maiden vastatoimia ja ilmapuolustusta. Viime viikkoina tehdyt kyberhyökkäykset ovat lisäksi häirinneet Heathrow’n, Berliinin ja Brysselin lentoasemien toimintaa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell huomauttaa, että Oslon ja Kööpenhaminan droonitoiminta ei vaikuta harrastelijamaiselta. Aiemmat havainnot esimerkiksi Helsinki-Vantaalla ja Ruotsin Arlandassa ovat osoittautuneet harkitsemattomaksi siviilitoiminnaksi.

– Suomessa asia on tiedostettu, ja [siihen] varaudutaan moniviranomaisyhteistyöllä, Limnell kirjoittaa X:ssä.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin mukaan kyse on tähän mennessä vakavimmasta hyökkäyksestä maan kriittistä infrastruktuuria vastaan.

– Se kertoo jotakin nykytilanteesta ja siitä, mitä yhteiskunnan on kestettävä, pääministeri sanoi Danmarks Radion mukaan.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)