Peruskouluikäisistä tanskalaislapsista noin 15 prosenttia käy yksityiskoulua. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta koulujen ovet pysyvät kiinni. Hakuprosessi ratkaisee.
Roskilde Private Realskolen rehtori Andreas Gregersen kertoo Nykypäivä-lehden haastattelussa, että hänen kouluunsa pääsee vuosittain vain noin puolet hakijoista. Viime syksynä halukkaita koulutulokkaista oli peräti 52, mutta vain 20 otettiin sisään.
Jonoja eivät hillitse edes lukuvuosimaksut, joita yksityiskoulut perivät. Esimerkiksi lukuvuosi Roskilden tuomiokirkon kupeessa sijaitsevassa koulussa maksaa runsaat 16 000 Tanskan kruunua eli noin 2 100 euroa. Politiken -lehden vuonna 2012 tekemän vertailun mukaan kalleimmillaan vuosi yksityiskoulussa maksoi 96 000 kruunua. Halvimmissa kouluissa saattoi lukuvuodesta selvitä alle 10 000 kruunun.
Tasoeroja oppimisessa
Yksityiskouluja on Tanskassa ollut jo 150 vuoden ajan. Osalle vanhemmista koulunvalinta kulkee ”sukurasitteena”. He itse ja myös lasten isovanhemmat ovat aikoinaan opiskelleet samassa yksityiskoulussa.
Moni äiti tai isä haluaa lapsensa yksityiskouluun kuitenkin laadukkaamman opetuksen toivossa. Gregersen sanoo, että oppimiserot koulujen välillä ovat suuria. Hänen mukaansa näkyvät erityisesti sisään kouluun otettavissa viidesluokkalaisissa, jotka ovat käyneet neljä ensimmäistä vuotta julkista peruskoulua.
– Muualta tulleilta kestää noin kolme kuukautta, että he saavat kiinni meidän oppilaamme. Tasoero näkyy aivan kaikissa oppiaineissa, Gregersen sanoo.
Vastaisku koulu-uudistuksesta
Tanskan hallitus päätti viime syksynä koulu-uudistuksesta, jolla on tarkoitus panna kampoihin yksityiskoulujen suosiolle. Tavoitteena on tehdä julkisesta peruskoulusta niin hyvä, ettei vanhempien tarvitsisi miettiä tasoeroja koulua valitessaan.
Työtä riittää, sillä oppimistulokset tanskalaisessa peruskoulussa eivät ole olleet mairittelevia. Vaikka peruskoulu kasvattaa sosiaalisia nuoria, 17 prosentilla peruskoulun päättäneistä ei ole tasokokeiden perusteella riittäviä äidinkielen tai matematiikan taitoja. Pisa-tuloksissakin Tanska on OECD-maiden keskitasoa.
Elokuussa voimaan tulevan koulu-uudistuksen perusajatuksena on ”kokonaisvaltainen” koulupäivä. Lukuaineiden määrää lisätään ja harrastukset tuodaan mukaan osaksi koulupäivää.
Uudistus on kuitenkin vastatuulessa, sillä opettajajärjestöjen saaminen mukaan on ollut työlästä. Kenttää hiertää yhä vuosi sitten tehty muutos opettajien työaikoihin. Kärhämä johti tuolloin liki neljä viikkoa kestäneeseen työsulkuun, jonka hallitus lopetti hyväksymällä poikkeuslain, jolla se saattoi voimaan opettajien työaikamuutokset.
Lue lisää aiheesta perjantaina ilmestyneestä Nykypäivästä.
