Pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta tarkastelleessa tutkimuksessa ilmenee, että kaikista henkilövahinkoon johtaneista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi. Kaikista aineiston pyöräilyonnettomuuksista ainoastaan yhdeksän prosenttia löytyi virallisista tieliikennetilastoista.
– Polkupyöräonnettomuudet ovat suurin ryhmä, joka jää virallisten tilastojen ulkopuolelle eikä kokonaiskuvaa onnettomuuksista tiedetä. Alkoholin lisäksi tarvitaan tietoa muistakin onnettomuuksiin johtavista tekijöistä, jotta ehkäisytoimenpiteitä voidaan paremmin suunnitella ja toteuttaa, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen toteaa.
Tuoreessa tutkimuksessa pyöräilyonnettomuuksia tarkasteltiin kahden vuoden ajalta 1.6.2004-31.5.2006. Kyseisellä ajanjaksolla Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidossa hoidettiin 217 pyöräilijää, joista 31 prosenttia oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähes yhdeksällä kymmenestä päihtyneenä pyöräilleestä humalatila oli vahva, eli yli 1,2 promillea.
Selvin päin polkeneisiin verrattuna alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilleet joutuivat tapaturmaan yksin, käyttivät harvemmin kypärää ja saivat kaksi kertaa niin usein pään vamman kuin selvänä pyöräilleet. Tyypillinen tapaturma-ajankohta oli viikonloppuyö.
– Päävammalle altistavia tekijöitä ovat huomattava humalatila, 15-34 vuoden ikä ja pyöräily ilman kypärää. Etenkin humalassa pyöräilevältä kypärä jää useimmiten laittamatta, tutkimuksen tekoon osallistunut DI Noora Airaksinen kuvailee.
Suomalaiset suhtautuvat sallivasti humalassa pyöräilyyn. Liikenneturvan loppuvuonna 2012 toteuttaman kyselyn mukaan humaltuneena pyöräilyä pitää hyväksyttävänä 41 prosenttia. Kolmannes suomalaisista on pyöräillyt humaltuneena viimeisen kymmenen vuoden aikana.