Tampereella punavihreiden puolueiden suosio on vastatuulessa, kun kuntavaaleihin on aikaa enää vajaa viikko. Kokoomus näyttäisi mittausten valossa olevan matkalla suurimmaksi puolueeksi ohi SDP:n. Lisäksi perussuomalaiset saattaa jopa kolminkertaistaa tuloksensa viime kuntavaaleista, jolloin puolue koki raskaan tappion kannatuksen jäädessä 6,2 prosenttiin. Paikkoja valtuustoon puolue sai vain puolet siitä, mitä vihreät. Nyt perussuomalaiset näyttäisi mittelevän suosiosta rinta rinnan vihreiden kanssa.
Tampereella demaripormestari Lauri Lylyn tuoli huojuu, vaikka hän on suosittu pormestari, joka on nauttinut arvostusta yli puoluerajojen. Lyly ei ole epäröinyt kritisoida suorasanaisesti hallituksen sote-uudistusta. ”Liikevaihdostamme katoaa puolet”, hän tykitti Verkkouutisten haastattelussa lokakuussa 2020.
Aamulehden mielipidemittauksessa Lyly on myös selvästi suosituin pormestariehdokas. Tästä ei kuitenkaan kansa pääse äänestämään, vaan pormestarin paikka on perinteisesti sovittu menevän suurimmalle puolueelle. Kokoomuksella pormestarin paikalle on tarjolla poikkeuksellisesti kaksi ehdokasta. Paikkaa tavoittelee kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen, jolla on laaja kokemus politiikasta niin valtakunnan kuin kuntatasollakin ja joka toimi Tampereen pormestarina myös valtuustokaudella 2013-2017. Ikonen on kansanedustaja ja toimii Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Toinen kokoomusehdokas on Kalervo Kummola, entinen kokoomuksen kansanedustaja, joka istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja on toiminut myös Tampere-talon toimitusjohtajana. Kummola on vaikutusvaltainen mies urheilun ja etenkin jääkiekon parissa. Hän vaati Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana myös selväsanaisesti vastikään päättyneiden jääkiekon MM-kisojen siirtämistä jo kauan sitten pois Valko-Venäjältä, vaikka puheenjohtaja René Fasel vastusti.
Jos kokoomus on vaalien jälkeen suurin puolue, viime kädessä valtuusto ratkaisee, kummalle näistä Lyly saanee luovuttaa pormestarin nuijan. Ehdokkaiden äänimäärillä on toki painoarvoa.
PS:n pormestarinimet eivät innosta
Vaikka kuntavaalit ovat paikallisvaalit, Tampereella puolueiden kannatuksissa muhivaa liikehdintää on tulkittu protestiksi tamperelaisen pääministerin johtamalle hallitukselle. Niin selkeästi oppositiopuolueet, etenkin perussuomalaiset, ovat nousussa, kun taas niin SDP:lle kuin vihreillekin povataan vaalitappiota. Perussuomalaisten suosiota ei selitä henkilövetoinen pormestaripelikään. Puolue lähtee pormestarikisaan kokoomuksen tapaan kahden kärjen taktiikalla, mutta sen pormestarinimet Veikko Vallin ja Lassi Kaleva saavat kansalta Aamulehden pormestarikyselyssä vain muutaman prosentin kannatuksen.
Kuntapolitiikassa ei ole hallituksen ja opposition välistä railoa, vaan puolueiden keskinäisellä yhteistyöllä eri suuntiin on iso merkitys asioiden eteenpäin viemiseksi. Kuluneella valtuustokaudella kokoomus, kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen 17-paikkaisen valtuustoryhmän. SDP:n valtuustoryhmällä on paikkoja 13 ja vihreillä 14.
Kuntavaalien alla etenkin talouspolitiikasta on käyty julkisuudessa kovaa vääntöä. Kokoomuksen ja SDP:n väliset näkemyserot tulevat Tampereellakin selvästi esiin verrattaessa tunnettujen kärkinimien vaalikonevastauksia.
Kun Ylen vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite, jonka mukaan kunnan menojen ja tulojen tasapainotus olisi tehtävä ”mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä”, kokoomuksen pormestariehdokas Ikonen ilmoitti olevan tästä ”jokseenkin samaa mieltä” ja Kummola ”täysin samaa mieltä”. Tampereen valtuustoon niin ikään ehdolla oleva pääministeri Marin taas ilmoitti olevansa väitteestä ”täysin eri mieltä”.
Lähempänä kokoomuslaisten kantoja vaikutti tässä olevan istuva pormestarikin, joka oli ”jokseenkin samaa mieltä” väitteestä.
”Ensin on katsottava menot, mutta kun ne on perusteellisesti läpikäyty, niin tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi myös veronkorotusten on oltava mahdollisia”, perusteli Lyly vaalikoneessa.
Ylen vaalikoneen väitteestä ”Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa” – Marin ilmoitti olevansa ”täysin” ja Lyly ”jokseenkin samaa mieltä”. Kokoomuksen pormestariehdokkaat taas olivat molemmat väitteestä ”täysin eri mieltä.”
”Kestävän taloudenpidon turvaamiseksi ensisijaista on hakea palveluissa fiksumpia tekemisen tapoja”, perusteli Ikonen vaalikoneessa.
Talous, pikaratikka ja Coxa
Tampereella kuntaveroa päätettiin toissa vuonna korottaa puolella prosenttiyksiköllä 20,25 prosenttiin. Isoista kaupungeista veroprosentti on Tamperetta matalampi niin Turussa, Espoossa, Vantaalla kuin Helsingissäkin. Aamulehden kyselyyn vastanneista nykyisistä kunnanvaltuutetuista valtaosa ei olisi valmis korottamaan Tampereen kuntaveroa entisestään. Tähän liittyen korotuspaineita ilmeni lähinnä vihreiden suunnalla.
Toisaalta mikäli hallituksen sote-uudistus hyväksytään, merkitsee se jatkossa isoa muutosta, kun valtaosa kaupunkien rahoista siirtyykin hyvinvointialueille sote-palvelujen rahoittamiseksi.
Kuntavaaleissa puhuttavat Tampereella talouden lisäksi ainakin liikenne ja nuorten mielenterveyspalvelut, joita pitäisi koronan jäljiltä vahvistaa. Liikenteessä keskeiset kysymykset liittyvät muun muassa raitiotieverkon laajentamiseen. Tampereen tiilenpunainen pikaratikka aloittaa virallisesti liikennöintinsä kahdella reitillä elokuussa.
Tampereella on puhuttanut niin ikään huoli julkisesti omistettujen yritysten Sydänsairaalan sekä tekonivelsairaala Coxan kohtalosta sote-uudistuksessa, mitä etenkin kokoomus on pitänyt esillä myös valtakunnallisesti. Tähän ei ole saatu hallitukselta toistaiseksi selkeitä vastauksia.