LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 60 prosentilla on pyrkimys yrittää alkuvuodesta jonkinlaista muutosta elintavoissaan. Suomalaiset haluaisivat muuttaa erityisesti liikuntaan, omaan painoon, syömiseen, nukkumiseen ja stressiin liittyviä elintapoja.
Hyvistä aikomuksista huolimatta, eivät kaikki onnistu muuttamaan omia tapojaan. Tutkimusten mukaan jopa yli puolet elintapamuutosremonteista epäonnistuu.
– Elintapamuutosten epäonnistumisille on useita syitä. Ehkä selkein ja yleisin syy on, että yritetään kerralla liian isoa remonttia, eikä uutta elämäntapaa pystytä ylläpitämään. Toisaalta on hyvä muistaa, että repsahdukset kuuluvat yleensä prosessiin jossain vaiheessa matkaa eivätkä ne estä pitkän tähtäimen onnistumista. Elintapojen onnistunut ja pysyvä muuttaminen vaatii uusien tapojen opettelua arjessa pitkällä aikavälillä, kertoo lääketieteen tohtori ja LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja Jani Tikkanen.
Kyselyn mukaan suomalaiset yrittävät alkuvuonna erityisesti lisätä liikuntaa, pudottaa painoa, syödä terveellisemmin, nukkua enemmän ja stressata vähemmän. Suomalaisista 11 prosenttia haluaisi vähentää alkoholin käyttöä ja yhdeksän prosenttia vähentää tai lopettaa tupakoinnin.
Elintapamuutos on aina uuden tavan opettelua
Tikkanen muistuttaa, että uuden asian oppiminen tai jostain paheesta poisoppiminen vaatii paljon toistoja ja onnistumisen kokemuksia. Ei siis kannata yrittää tehdä täysremonttia, vaan keskittyä mieluummin yhteen muutokseen kerralla.
– Kannattaa huomioida, että pienilläkin arjen positiivisilla valinnoilla ja tekemisillä on merkitystä terveiden elinvuosien kannalta. Istumisen vähentäminen ja kevyen arkiliikunnan lisääminen eivät vaadi maratonkouluja, vaan pieniä valintoja, joista voi rakentaa itselleen toistettavia rutiineja, Tikkanen opastaa.
Vastaavasti painon pudottamisessa keskeistä on asettaa pitkän tähtäimen tavoite ja edetä askel kerrallaan sitä kohti.
– Kannattaa aloittaa pienestä ja muuttaa yksi elintapa kerrallaan. Ja koska olemme kaikki sosiaalisia eläimiä, voi onnistumisen todennäköisyyttä merkittävästi kasvattaa kertomalla tavoitteistaan läheisille tai ystäville, jotka voivat tukea päätöksissä matkan varrella. Elintapamuutos on parhaimmillaan pitkä yhteinen retki – ei mikään yksittäinen tapahtuma.
Viisi vinkkiä kestävään elintapamuutokseen
1) Aloita yhdellä ja maltillisella muutoksella. Liian suuren muutoksen tai useamman muutoksen samanaikainen yrittäminen kertarysäyksellä heikentävät onnistumisen mahdollisuuksia. Liikuntaharrastusten aloittaminen näkyy tammikuussa kuntosalikävijöiden piikkinä, mutta monen into lopahtaa liian kunnianhimoiseen aloitukseen arjen koittaessa. Elintapamuutos vaatii aikaa ja kärsivällistä oppimista.
2) Aloita helpoimmasta. Omien elintapojen remontti kannattaa aloittaa helpoimmasta tai itselle eniten mielihyvää tuottavasta muutoksesta. Aseta tavoitteita, jotka ovat realistisia omaan elämäntilanteeseen ja arkeen. Minimaaliseltakin tuntuva elintapamuutos kannattaa tehdä, jos se tuottaa mielihyvää ja edistää terveyttä.
3) Sitoudu muutokseen. Vaikka armollisuus on elintapamuutoksissa tärkeää, pienetkään muutokset eivät yleensä onnistu ilman todellista sitoutumista. Ymmärrä omat sisäiset ja ulkoiset motiivisi muutoksen toteuttamiselle, jotta jaksat ylläpitää uutta tapaa rutiinin rakentamiseksi. Mitkä asiat innostavat ja kannustavat sinua muutokseen? Aseta konkreettisia tavoitteita ja puhu niistä myös oman lähipiirisi kanssa, jotta hyödyt positiivisesta ryhmäpaineesta.
4) Tunnista väsymyksen, syömisen ja stressin vaikutus. Elintavat ovat kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi muiden haittaavien tekijöiden tunnistaminen on myös tärkeää. Esimerkiksi liian vähäinen nukkuminen tai huono ateriarytmi heikentävät jaksamista säännölliselle liikunnalle.
5) Apua saa niin läheisiltä kuin ammattilaisilta. Apua kannattaa pyytää niin läheisiltä kuin ammattilaisiltakin. Esimerkiksi tupakasta vieroitukseen on olemassa hyvä lääkitys ja moniin päihdeongelmiin on saatavilla vertaistukea.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutettiin Kantar TNS 1-5.12.2019. Kyselyyn vastasi 1120 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.