Unenpuutteen ja roskaruokaa kohtaan tunnetun himon välistä yhteyttä on selvitetty nyt myös tieteellisesti.
– Harva unenpuutteesta kärsivä ihminen ajattelee, että ”hei, haluaisinpa porkkanoita”. Silloin himoitset makeaa, suolaa ja hiilihydraatteja. Haluat perunalastun, keksin tai karkkia, Chicagon yliopiston neurotieteilijä Erin Hanlon toteaa CNN:lle.
Tutkijoiden mukaan ilmiö pohjautuu ihmisen evoluutiohistoriaan. Monet nykyisin yleiset ravintoaineet olivat harvinaisia ja vaativat erityistä vaivannäköä.
– Evoluution kannalta oli olennaista löytää paljon hiilihydraatteja ja rasvaa sisältäviä aterioita, sillä niitä ei ollut jatkuvasti saatavilla. Aivomme eivät ole kehittyneet tarpeeksi nopeasti suhteessa ruokavaihtoehtojen kasvuun, Hanlon sanoo.
Ihmiskeho säätelee ruokahalua leptiinin ja greliinin kaltaisilla hormoneilla. Unenpuute nostaa ruoanhimoa synnyttävän greliinin määrää ja heikentää sitä hillitsevän leptiinin erittymistä.
Aivojen palkitsemisjärjestelmän perusrakenteita on löydetty yli 600 miljoonaa vuotta sitten eläneiltä merieläimiltä. Järjestelmä ohjaa eläintä ja ihmistä syömään roskaruoan kaltaista ravintoa.
Kehossa kiertävien endogeeniset kannabinoidit ovat myös yhteydessä unen määrään. 4,5 tuntia nukkuneella koeryhmällä vaikutus oli havaittavissa verinäytteistä vielä iltapäivälläkin. Henkilöt kertoivat suuremmasta ruokahalusta ja vaikeuksista hillitä kaloripitoisia välipaloja.
Hyvin nukkuneeseen verrokkiryhmään verrattuna henkilöiden hormonaalinen palkitsemisjärjestelmä toimi turvatakseen kehon ravinnonsaantia.
– Miksi? Sitä emme tiedä, Hanlon sanoo.