Raakaöljyn hinta on laskenut kevään huipuista, mutta bensiinipumpulla muutos näkyy hitaasti.
– Öljyn hinnan muutokset eivät näy pumpulla heti, vaan vaikutus tulee viikkojen tai jopa kuukausien viiveellä. Taustalla on pitkä ketju öljyntuotannosta jalostukseen ja jakeluun, ja lisäksi polttoainetta ostetaan markkinoilla usein ennakkoon aiemmilla hinnoilla, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja sanoo Verkkouutisille.
– Siksi öljyn hinnan lasku näkyy autoilijalle usein vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua.
Bensiinin hinnan kehitystä selittävät viiveet toimitusketjussa, ennakkoon tehdyt polttoaineostot ja korkea verotus.
Polttoaineita hankitaan markkinoilta usein ennakkoon, ja pitkät logistiikkaketjut hidastavat hintamuutosten siirtymistä bensapumpulle.
– Hinnat nousevat markkinoilla nopeasti, koska riskit siirtyvät heti eteenpäin, mutta lasku on hitaampaa, kun tuotteet on valmistettu kalliimmalla raaka-aineella, Kalenoja sanoo.
– Samankaltainen mekanismi toimii monissa muissakin hyödykkeissä: kustannusten tai riskien kasvaessa hinnat reagoivat nopeasti. Polttoaineessa se vain näkyy kuluttajalle selkeämmin ja useammin, koska hintaa seurataan tarkasti ja muutokset näkyvät suoraan pumpulla.
Kalenojan mukaan tärkein bensan hintaa selittävä tekijä on Suomen korkea polttoaineverotus. Yhdestä 80 euron tankkauksesta noin 44 euroa koostuu veroista. Suomi kuuluu korkean verotuksen EU-maihin.
– Suomessa bensiinin hinnasta noin 55 prosenttia on veroja. Siksi maailmanmarkkinahintojen muutokset näkyvät täällä kuluttajahinnassa suhteellisesti pienempinä kuin maissa, joissa verotus on kevyempää. Vaikka öljyn tai bensiinin veroton hinta laskee, suuri vero-osuus pitää pumppuhinnan edelleen melko korkeana, Kalenoja sanoo.
Viimeinen viikko on ollut vaiherikas. Yhdysvaltojen ja Iranin välinen konflikti on kärjistynyt uudelleen, ja kiista Hormuzinsalmen liikenteestä on lisännyt öljymarkkinoiden huolia.
Raakaöljyn hinta on politiikan heilahtelusta huolimatta pysynyt vakaana.
– Se, että öljyn hinta on noussut vain maltillisesti, kertoo markkinoiden luottavan siihen, että tilanteeseen löydetään lopulta neuvotteluratkaisu eikä kriisi pääse vakavasti häiritsemään öljyn tarjontaa, Kalenoja sanoo.
Ennen konfliktia öljyn hinta oli noin 70 dollaria barrelilta, ja huhtikuussa se kävi huipussaan 117 dollarissa. Kesäkuussa öljystä oli viitteitä jopa ylitarjonnasta, ja kuun lopussa hinta oli jo palannut lähelle kriisiä edeltänyttä tasoa.
Jos kriisi jää lyhytaikaiseksi, Kalenoja uskoo, että bensan hintaan kohdistuu vieläkin laskupainetta.
Toisin kuin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ei ole kriisin takia alentanut polttoaineen hintaa kuluttajille veroratkaisuilla. Ammattiautoilijoiden saama verohelpotus auttaa kuitenkin myös kuluttajia.
– Ammattiliikenteen verotuksen keventäminen helpottaa kuljetusalan kustannuksia, mutta vaikutus näkyy lopulta myös kuluttajille, kun kuljetuskustannukset pienenevät, paine tuotteiden ja palvelujen hinnoissa pienenee, Kalenoja sanoo.
Tällä viikolla raakaöljyn hinta lähti taas hienoiseen nousuun, kun konflikti Iranissa kärjistyi. Raakaöljyn hinta nousi 80 dollariin barrelilta. Markkinoiden reaktio on ollut rauhallinen.
Kalenojan mukaan iskutkaan eivät ole kohdistuneet öljyntuotantoon vaan sotilaskohteisiin. Se on osaltaan vaikuttanut reaktioihin.
– Jos levottomuudet rauhoittuvat eikä kriisi laajene öljyntuotantoon tai merikuljetuksiin, bensiinin hinta voisi Suomessa laskea loppuvuonna hieman alle kahden euron litralta, Kalenoja sanoo.
– Kuluttajan kannattaa seurata erityisesti Hormuzinsalmen tilannetta ja mahdollisia iskuja öljyinfrastruktuuriin, sillä ne voivat nostaa hintaa nopeasti.