Venäjän päätös lopettaa diplomaattinen yhteistyö Naton kanssa ei ole lopulta kovin merkityksellinen toimi, toteaa Carnegie Moscow Centerin johtaja Dmitri Trenin.
Nato ilmoitti lokakuun alussa karkottavansa kahdeksan diplomaattia Venäjän edustustosta Naton päämajasta Brysselistä. Naton mukaan venäläiset olivat todellisuudessa peitetehtävissä toimivia tiedustelu-upseereita. Nato päätti myös puolittaa Venäjän Nato-delegaation koon.
Venäjä ilmoitti pian tämän jälkeen lakkauttavansa Nato-edustustonsa toiminnan ja sulkevansa sotilasliiton toimistot Moskovassa.
– Se olisi kuulostanut hälyttävältä, paitsi että suhde oli tosiasiassa katkennut seitsemän vuotta sitten Ukrainan kriisin seurauksena, Trenin kirjoittaa blogissaan.
Hän selittää, miksi Venäjä katkaisi virallisesti välit Natoon.
Treninin mukaan äskettäinen suhteiden katkeaminen ei merkitse uutta kriisiä, vaikka se symboloikin syvenevää vastakkainasettelua kahden tärkeimmän sotilasrakenteen välillä Euroopassa.
– Se ei myöskään heikennä olennaisesti molempien osapuolten kykyä käsitellä välikohtauksia ja kehityskulkuja, jotka voivat tahattomasti johtaa yhteentörmäykseen.
Trenin korostaa, että vaikka Natolla ja Venäjällä ei ole enää diplomaattisia edustustoja keskenään, se ei tarkoita sitä, että kaikki yhteydet olisivat katkenneet. Venäjällä on edelleen Brysselissä Belgian-suurlähetystö ja EU-edustusto. Lisäksi kaikilla Nato-mailla on suurlähetystöt Moskovassa.
Sotilaallinen viestintä mahdollista
Trenin muistuttaa, että Naton ja Venäjän keskinäisiä suhteita koskeva peruskirja on edelleen voimassa.
– Mikään ei estäisi diplomaattista yhteydenpitoa tarpeen vaatiessa. Vielä tärkeämpää on, että sotilaallinen viestintä on edelleen mahdollista. Naton Euroopan-joukkojen komentaja voi soittaa suora puhelinyhteyden välityksellä Venäjän asevoimien komentajalle, ja he itse asiassa tapaavat silloin tällöin henkilökohtaisesti jossain neutraalissa paikassa.
Trenin muistuttaa, kuinka Moskovan näkökulmasta Nato merkitsi perinteisesti alustaa Yhdysvaltojen sotilaalliselle läsnäololle Euroopassa.
– Kylmän sodan jälkeisenä Naton ja Venäjän kumppanuuden ja siihen liittyvän yhteistyön aikana tämä visio laajennettiin kattamaan Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset, joista oli myös tullut Venäjän kumppaneita.
Nyt tilanne on Treninin mukaan taas muuttunut, kun Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelu on palannut.
– Venäjän ankara diplomaattinen vastaus Natolle korostaa Moskovan päättäjien kasvavaa vakaumusta siitä, että kovenevassa vastakkainasetteluympäristössä ei ole paljon järkeä keskustella (Yhdysvaltain) asiamiesten kanssa.
– Tästä näkökulmasta katsottuna suuri osa Naton kansainvälisestä byrokraattisesta infrastruktuurista – mukaan lukien eurooppalaisen henkilön hoitama pääsihteerin rooli – on pelkkä kulissi Yhdysvaltojen täydelliselle valta-asemalle liittoutumassa. Miksi Venäjä siis kuluttaisi aikaa alaisiin? Kun täytyy puhua, puhu suoraan pomolle, Trenin toteaa.
Treninin mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saattaa lopettaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin tapaamisen, mutta kumpikaan osapuoli ei katkaise Naton Euroopan-joukkojen komentajan ja Venäjän asevoimien komentajan välistä linjaa.
– Jos on vastakkainasettelu, sitä on hoidettava ja hallittava hyvin.