Huolimatta oppositiopoliitikko Alexei Navalnyn myrkytyksestä, tšetšeenipakolaisen salamurhasta berliiniläisessä puistossa ja Krimin miehityksestä, Saksa ei halua asettua poikkiteloin Venäjän kanssa, uutisoi Politico.
Venäjän kansainvälisen lain vastaisista toimista huolimatta maan liittokansleri Angela Merkel ei näe tarvetta muuttaa maan hiljaista Venäjä-politiikkaa, joka korostaa dialogin tärkeyttä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
– Mielestäni tarvetta muutokseen Venäjä-politiikkamme suhteen ei ole. Se on kuin jatkuva linja, Merkel tiivisti ajatuksensa maan suhteista Venäjän kanssa perjantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Saksan ymmärtäväinen Venäjä-politiikka kumpuaa 70-luvulla sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Willy Brandtin harjoittamasta idänpolitiikasta. Ostpolitikiksi nimetty strategia korosti ystävällisten suhteiden ja kaupankäynnin roolia Neuvostoliiton kanssa toimiessa, ja moni uskoo sen edistäneen vuonna 1990 tapahtunutta Saksojen jälleenyhdistymistä.
Entisen yhdysvaltalaisdiplomaatin Daniel S. Hamiltonin mukaan Saksa on aiemmin ajatellut, että yhteyksiä tiivistämällä Venäjä voisi modernisoitua.
– Ukrainan sodan jälkeen ajatusmaailma Euroopassa on kuitenkin muuttunut. Tästä huolimatta saksalaisten oma projekti jatkuu, eikä sitä ole yritetty harkita uudelleen, Hamilton kertoo.
Saksan linja turhauttaakin maan monia eurooppalaisia kumppaneita, jotka pitävät sitä vanhentuneena. Etenkin maan vankkumaton tuki Nord Stream 2 -kaasuputkelle on aiheuttanut hämmennystä Baltian maissa, jotka ovat aktiivisesti vaatineet projektin keskeyttämistä.
Yksi kriitikoista on Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs, joka ei pidä mahdollisena kauppapolitiikan erottamista muusta politiikasta Venäjää käsiteltäessä.
– Voit yrittää tehdä niin, mutta Venäjä ei kohtele näitä kahta asiaa erillisinä, Rinkēvičs kritisoi.