Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas katsoo, että yhtiöiden hallituksiin ei tarvita naiskiintiöitä.
– Naisten asema suomalaisen talouden johtopaikoilla on muuttunut radikaalisti paremmaksi. Tähän ei useinkaan kiinnitetä huomiota, Kullas sanoo Nykypäivä-lehdessä.
Kullas sanoo, että vielä 2000-luvun alussa nainen yrityksen ylimmässä johdossa tai hallituksessa oli harvinaisuus. Helsingin pörssin kymmenen suurimman yhtiön joukosta löytyi monta yritystä, joiden hallituksessa ei ollut yhtään naista. Yleisesti väitettiin, että hallituksiin ei löydy päteviä naisia eikä heitä edes kiinnosta.
– Muutos näytti toivottoman hitaalta. Ajattelin, että tämä on kuin mannerjää, joka ei sula koskaan, Kullas sanoo.
Kullas kannatti naiskiintiöitä. Jos mikään muu ei auta, tarvitaan kiintiöitä, hän ajatteli. Tilanne kuitenkin muuttui.
Yksi merkittävä askel oli, kun valtio vuonna 2004 asetti tavoitteeksi, että valtionyhtiöiden hallituksen jäsenistä on 40 prosenttia naisia. Ja vuonna 2008 Arvopaperimarkkinayhdistys suositteli, että yhtiöiden hallituksissa istuisi sekä miehiä että naisia.
Kullas huomauttaa, että nykyään ei enää ole harvinaista, että prosessiteollisuuden isoa pörssiyhtiötä johtaa nainen. Vielä takavuosina ajatuskin tuntui tavattomalta.
– Sama koskee muutakin yhteiskuntaa. Aina nähdään tämänhetkiset ongelmat, mutta ei katsota taaksepäin. Silti moni asia on muuttunut paremmaksi.
Lue Emilia Kullaksen haastattelu Verkkouutisten Plus-liitteestä. Kirjautuminen on maksuton.
