Maahanmuuttovirasto arvioi, että määräaikaan mennessä paluumuutto-oikeuttaan käyttää vielä noin 3 000 inkerinsuomalaista. Viime vuonna paluumuuttajia tuli Suomeen noin 800.
Inkerinsuomalaisten paluumuutto on oleskelulupakriteeri, jonka luotiin 1990-luvun alussa entisen Neuvostoliiton alueella asuville inkerinsuomalaisille.
Tarkkaa jäljellä olevien paluumuuttajien määrää on Maahanmuuttoviraston mukaan vaikea ennakoida.
Paluumuutto-oikeutta voivat käyttää henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet paluumuuttojonoon 1. heinäkuuta 2011 mennessä. Silloin paluumuuttojono suljettiin ja aloitettiin viiden vuoden siirtymäaika. Paluumuuttojonoon ilmoittautuneilla on siis aikaa heinäkuuhun 2016 hakea oleskelulupaa.
Paluumuuttajan oleskelulupaa voi hakea, jos hakija on itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen neljästä isovanhemmastaan on tai on ollut kansallisuudeltaan suomalainen. Kansallisuudella ei tarkoiteta kansalaisuutta, vaan etnistä taustaa, eli kuulumista tiettyyn kansanryhmään. Nykyiset paluumuuttajat ovat yleensä kansallisuudeltaan suomalaisten lapsia ja lapsenlapsia.
Jotta inkerinsuomalainen paluumuuttaja voi saada oleskeluluvan Suomeen, hänen on osattava riittävän hyvin suomen tai ruotsin kieltä. Kielitaidon voi todistaa suorittamalla joko Maahanmuuttoviraston järjestämän kielikokeen tai yleisen kielitutkinnon (YKI) suomen tai ruotsin kielessä.
Maahanmuuttoviraston mukaan selvä enemmistö inkerinsuomalaisista paluumuuttajista saa oleskelulupahakemukseensa myönteisen päätöksen. Kielitaidon puute oli aiemmin suurin syy kielteisiin päätöksiin. Heinäkuun 2011 alusta alkaen kielitaito on täytynyt osoittaa ennen kuin oleskelulupahakemuksen on voinut jättää vireille.
Kielitaidon parantamiseksi paluumuuttajilla on mahdollisuus käydä lukuvuoden pituinen, ilmainen paluumuuttovalmennus ennen kielikokeen suorittamista. Ilman paluumuuttovalmennusta harvan kielitaito täyttäisi oleskeluluvan vaatimukset.