Yhdysvaltain halu palata Kuuhun liittyy tieteellisten päämäärien lisäksi kiristyvään suurvaltakilpailuun ja turvallisuusympäristöön, kertoo The Telegraph.
Päätös sai alkunsa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2017 määräyksen, jonka tavoitteena oli palauttaa yhdysvaltalaiset astronautit Kuuhun. Ohjelmasta kehittyi Artemis, jonka tarkoituksena on luoda pysyvämpiä valmiuksia Kuuhun ja rakentaa pohjaa myöhemmille lennoille esimerkiksi Marsiin.
Trumpin mukaan tavoitteena ei siis ole pelkästään symbolinen paluu.
– Tällä kertaa emme ainoastaan pystytä lippua ja jätä jalanjälkiä – luomme perustan tulevalle Mars-lennolle ja ehkä jonain päivänä monille muille maailmoille, hän sanoo.
Yhdysvalloissa on herännyt huoli Kiinan nopeasti edenneestä avaruusohjelmasta ja mahdollisuudesta, että Kiina ehtisi Kuuhun ennen Yhdysvaltoja. Kuussa arvioidaan olevan runsaasti luonnonvaroja, kuten helium-3:a sekä elektroniikassa ja akuissa tarvittavia metalleja. Lisäksi veden hyödyntämistä pidetään tärkeänä edellytyksenä syvemmän avaruuden tutkimukselle.
Nasan johtaja Jared Isaacman on myöntänyt, että Artemis-ohjelmassa ei ole kyse pelkästään tutkimuksesta, vaan yhtä paljon Kiinan ohittamisesta avaruuskilpailussa.
– Meillä on edessämme todellinen geopoliittinen kilpailija, joka haastaa Amerikan, hän sanoo.
– Tavoitteena on jäädä sinne pysyvästi. Amerikka ei enää koskaan luovu Kuusta, hän lisää.
Avaruudesta on tulossa yhä selvemmin sotilaallinen toimintaympäristö. Kuuhun sijoittuva läsnäolo tarjoaisi hyödyllisen tukikohdan kilpailijoiden tarkkailuun. Kiinan ja muiden maiden satelliitteja on havaittu lähekkäin toimiviksi, ja useat valtiot ovat kehittäneet satelliittien vastaisia aseita.
Kuuhun palaaminen on kuitenkin osoittautunut teknisesti ja aikataulullisesti haastavaksi. Artemis-ohjelman raketin osalta on kärsitty viivästyksistä ja teknisistä ongelmista, kuten muun muassa polttoainevuodoista. Myös astronautteja kuljettavassa Orion-kapselissa on havaittu puutteita, ja Kuuhun laskeutumiseen tarvittavan järjestelmän kehitys on viivästynyt.
Nasa on sittemmin kiristänyt aikataulua. Tavoitteena on miehitetty kuulento vuoden 2028 alussa, mikä olisi kaksi vuotta ennen Kiinaa perustuen Kiinan suunnitelmiin.
Epäonnistuminen voisi heijastua Yhdysvaltain teknologiseen uskottavuuteen, kun taas onnistuminen vahvistaisi maan asemaa avaruuden johtavana toimijana.